lauantai 11. toukokuuta 2019

DIY-LAHJAIDEA: RUUSU-SOKERIKUORINTA


Kaupallinen yhteistyö Hellmann'sin ja Suomen Blogimedian kanssa.


Tämä on jatkoa edellisellä postaukselle, josta löydät juhlapöytään sopivat gluteenittomat vadelma-kerroskakun ja kasvisvoileipäkakun ohjeet.

Hellmann's haastoi edellisen kerran joulun aikaa pohtimaan miten juhlaa voisi viettää eettisemmin, käy lukemassa aiemmasta jutusta vinkkejä eettisempiin lahjoihin. Mainitsin postauksessa erilaisten aineettomien lahjojen lisäksi itse tehdyt lahjat, ne voivat olla ekologinen vaihtoehto kunhan tulevat tarpeeseen tai ovat muuten käytännöllisiä. Tähän kategoriaan ei luonnollisesti lasketa pikkulasten tekemiä askarteluita, niiden tärkein funktio on tunnearvo. <3 Mutta näin aikuisena lapsena itse tehdyn lahjan on suotavaa olla jonkinlainen käyttöön tuleva esine tai asia. Tai miksei joku taidolla tehty sormivärimaalauskin voisi toimia. ;)

Rakkaudella leivottu kakku on tietysti hyvä esimerkki käytännöllisestä lahjasta. Itse tein kuitenkin kakun lisäksi omalle äidilleni äitienpäivälahjaksi vielä ruusu-sokerikuorinnan, jossa pääsee hyödyntämään useampaakin kierrätysajatusta: kuivahtaneita vanhoja ruusunterälehtiä ja ruoanlaitosta ylijääneen lasipurkin.

Käytin tässä Hellmann'sin pienikokoista majoneesipurkkia joka on tilavuudeltaan n. 2 1/2 dl, eli oikein mainio koko tämän tyyppiseen lahjaan. Hyvä määrä majoneesia uppoaa noihin aiemmin linkattuihin vadelma-kerroskakkuun ja kasvisvoileipäkakkuun, ja loput voi sekoittaa esimerkiksi salaatinkastikkeeseen tai dipiksi.


Ruusu-sokerikuorinnan tarvikkeet 
(2,5 dl astiaan)

• pesty lasipurkki (liota etiketti pois kuumassa vedessä)
• 2 dl hienoa sokeria
• 1 dl kuivia ruusunlehtiä
• 2/3 neutraalia öljyä, esim. manteliöljyä
• halutessa: ruusuvettä tai eteeristä öljyä
• halutessa: pieni määrä vedenkestävää maalia
• halutessa: silkki- tai satiininauhaa

Voit käyttää ruusu-sokerikuorinnassa myös tuoreita terälehtiä, mutta tällöin säilyvyys ei ole niin hyvä ja kuorinnan väri muuttuu nopeasti ruskeaksi.

Monissa näkemissäni ohjeissa kuorintaan on käytetty kookosöljyä, jolla onkin hyviä ihonhoidollisia ominaisuuksia, mutta sitä ei ole hyvä valuttaa isompia määriä viemäriin, sillä öljy kovettuu viilentyessään ja saattaa pahimmillaan aiheuttaa putkitukoksen. Manteliöljy on siinä mielessä parempi, että sekin on erittäin hyvin ihoa kosteuttava öljy ja tuoksu on täysin neutraali, eikä se kovetu viileässä. Manteliöljyä voi hyvin käyttää myös (kuumentamattomana) ruoanlaittoon, esim. salaatinkastikkeissa. Manteliöljyn lisäksi esimerkiksi hyvin mieto oliiviöljy on hyvä vaihtoehto.

Laitoin kuorintaan lisäksi n. 1/2 tl ruusuvettä jolloin kuorinta tuoksuu ihanan ruusuiselle. Muutkin tuoksut tai eteeriset öljyt sopivat tähän, kuten esimerkiksi laventeli, sitruuna tai vanilja.

Pese ja kuivaa lasipurkki huolellisesti. Maalaa kansi halutessasi, itse maalasin kannen söpön vaaleanpunaiseksi. 

Valmista kuorinta ajamalla ensin terälehdet esim. monitoimikoneessa pieneksi silpuksi. Lisää sokeri, öljy ja ruusuvesi (tai muu tuoksu tai tuoksuöljy) ja aja seos tasaiseksi massaksi. Kaada kuorinta lasipurkkiin, laita korkki kiinni ja viimeistele lahja kauniilla nauhalla.

Sokerikuorinta säilyy hyvin suljettuna jopa useamman kuukauden ajan, arvioi tuoksun perusteella onko tuote vielä käyttökelpoinen.




Vietimme oman äitimme kanssa äitienpäivää jo hieman ennakkoon, sillä en pääse varsinaisena päivänä vierailulle ja testasimme samalla kuorintaa saunassa. Kuorinnan jälkeen iho jäi todella pehmeän ja yllättävänkin kosteutetun tuntuiseksi. 

Ruusulla itselläänhän on myös paljon ihoa hoitavia ominaisuuksia, esimerkiksi luonnonkosmetiikassa ruusuvedet ovat tällä hetkellä hyvin suosittuja. Ruusulla on mm. antibakteerisia ominaisuuksia, se vähentää epäpuhtauksia ja rauhoittaa ihoa. Kuorinta taas kuorii, kirkastaa ja pehmentää ihoa. Kuorinta sopii hyvin koko keholle ja sitä voi käyttää myös kasvoilla varovasti hieroen. 

Ihanaa äitienpäivää kaikille äideille, olette kaikki ruusunne ansainneet! <3

SHARE:

Ei kommentteja

Lähetä kommentti

Blogger Template Created by pipdig