Talvilomareissuni oli tänä vuonna vähän lyhyempi ja tavallista lähempänä. Kohteen kriteereinä oli sijainti Euroopan ulkopuolella, mutta suht lyhyen lennon päässä (ja sellainen missä en ole ennen käynyt, joten esimerkiksi Turkki, Egypti ja Israel olivat poissa laskuista), ja valinnaksi päätyi Marokko.
Marokosta ei ollut etukäteen ihmeempiä odotuksia. Tiesin että kyseessä on arabien asuttama muslimimaa, mutta kuitenkin sieltä maltillisemmasta päästä. Ja tämä pitikin hyvin paikkansa, esimerkiksi vain osalla naisista näkyi olevan hiukset peittävä huivi (hijab). Itse myös esimerkiksi kuljin ihan reteästi olkapäät paljaana jos oli kuuma päivä, enkä huomannut eroa suhtautumiseen siihen kun iltaisin pidin paksua takkia päällä – huutelua tuli yhtä paljon/vähän. Tähän huuteluun olin etukäteen varautunut, ja sitä saikin kuunnella enemmän kuin tarpeeksi. Välillä homma meni jopa niin överiksi ettei voinut kuin purskahtaa nauruun, mutta kaikkeen onneksi tottuu.
Vierailemamme kaupungit erosivat toisistaan kuin yö ja päivä.
Casablanca ei kaupunkina ole turistien suosiossa ja ymmärrän kyllä miksi. Kaupunki on pääosin aika rähjäinen ja likainen, ja joskus kauniita olleet siirtomaa-ajan valkoiset rakennukset ovat päässeet ränsistymään. Nähtävyyksiä ei ole oikeastaan kuin yksi: Hassan II:n moskeija. Moskeija on kyllä todella komean näköinen ja pihassa seisoo maailman korkein minareetti. Sisältä paikka oli rempassa joten valitettavasti emme päässeet sinne kurkistamaan.
Casablancassa on myös pitkä hiekkaranta, mutta aallot käyvät yleensä sen verran kovaa, ettei se ole varsinaisesti uimarien suosiossa. Reissullamme oli uimista ajatellen muutenkin turhan viileä keli, lämpötilat kun vaihtelivat päivästä riippuen 12–20 asteen välillä ja vasta Marrakechissa päästiin reilusti yli 20-asteen (jopa lähelle kolmeakymmentä astetta).
Hyvä puoli Casablancassa on se, että kun siellä on todella vähän turisteja niin meininki on tietyllä tavalla autenttisempaa. Mutta mitään itämaista eksotiikkaa sieltä ei kannata hakea.
Sen sijaan Marrakech (tai erityisesti sen vanha kaupunki eli Medina) on suoraan Tuhat ja yksi yötä -satukirjan sivuilta reväisty. Ja täältä löytyvät tietysti ne turistit lieveilmiöineen.
Medinan soukeissa eli kapeilla markkinakujilla on mahdotonta kulkea metriä pidemmälle ilman että joku huutelee perään tai yrittää muuten saada huomiosi, tarkoituksenaan toki myydä jotain. Samalla vasemmalla ja oikealla kaahaavat mopot ja skootterit hurjalla vauhdilla, joten saat koko ajan vilkuilla sivuillesi ettei joku ole ajamassa päälle. Ilmassa leijuu mausteiden ja parfyymien tuoksu sekoittuneena mätänevien roskien ja hevosenlannan hajuun. Kaikille aisteille jotain siis. ;)
Itse olen matkustanut paljon erilaisissa paikoissa ja en sinällään helposta hätkähdä, mutta Marrakechissa kärsivällisyyttä koetteli loputon rahan kärttäminen. "Hei oletko eksynyt, neuvon sinut oikeaan suuntaan, anna rahaa". "Hei kannoin laukkuasi 50 metriä, anna rahaa". "Otit kuvan jostain, anna rahaa". Nämä tyypit eivät lain mukaan saisi edes olla pyytelemässä rahaa (erityisesti oppaina esiintyvät) joten älä anna lanttiakaan. Todennäköisesti kinuaminen jatkuu tai saat kuulla jonkun nyyhkytarinan miten pyytäjän pitää ruokkia kolme pikkuvauvaa, mutta pysy tiukkana ja kävele pois.
Alueen keskusaukio Jemaa el-Fna on hälyisä ja kaoottinen keskittymä ruokakojuja, käärmeenlumoojia, hennatatuoijia, akrobaatteja ja kaupustelijoita. Omaan makuuni tämä oli liian turistirysämäinen paikka, mutta käy ihmeessä vilkaisemassa. Kunhan muistat pysyä kaukana apinoiden kanssa liikkuvista tyypeistä (eläinparat), niistä hennatatuoijista (yksi oli jo tuikkaamassa väriä käteeni ennenkuin ehdin edes kieltäytyä) ja oikeastaan kaikista muistakin (joku on koko ajan kiskomassa rahaa sinusta).
Muutamista epämääräisistä kohtaamisista huolimatta suurin osa marokkolaisista on hyvin ystävällisiä. Medinan basaarien kiertely on hauskaa hommaa, ja kaupustelu ei sinällään ole aggressiivista. Yleensä lyhyt non merci / no thanks, pään pudistus tai pelkkä ignooraus riittää hiljentämään huutelijan. Myynnissä ollut tavara näytti ihan asialliselta ja laadukkaalta kamalta (mm. paljon aitonahkaisia tuotteita), ei mitään aasialaisilta markkinoilta tuttua halpakrääsää.
Pyrin ostamaan matkoilta hyvin vähän mitään ei-käyttötuliaisia, joten tältä reissulta toin mukanani vain mm. hieman mausteita, yhden pikkulautasen ja Marokon erikoisuutta eli arganöljyä. Arganöljy valmistetaan arganpuun pähkinöistä jauhamalla ja siitä on olemassa ruoanlaittoon ja ihonhoitoon käytettäviä versioita. Sitä myydään kaikkialla kohtuulliseen hintaan eli on vähän tuollainen pakollinen tuliainen melkeinpä.
Ruokapuolella odotin lähi-itään kallellaan olevia makuja ja ihania mausteita. Maustepuoli tosin jäi melko vajaaksi, jostain syystä sain syödäkseni pääosin hyvin miedosti maustettua ruokaa, en tiedä oliko sitten vain huonoa tuuria. Mutta ruoka oli yleisesti ottaen kaikkialla ihan hyvää kuitenkin.
Kasvisruokaa tuntui olevan aika huonosti saatavilla, usein ainoa vaihtoehto oli couscous kasviksilla tai harira-niminen linssikeitto. Jälkimmäinen oli kyllä hyvää, mutta ei samaa ruokaa viitsi kovin monena päivänä syödä. Perinneruoka taginea oli tarjolla laajasti, mutta kannattaa kysyä tuleeko annoksen mukana kasviksia, ja jos ei niin tilata ne extrana. Muuten saattaa käydä niin, että pöytään tulee saviruukussa yksi ainoa iso klöntsä lammasta eikä kirjaimellisesti mitään muuta.
Joka välissä tarjoillaan hyvänmakuista minttuteetä, mutta varmista ensin onko juoma complimentary ja kannattaa pyytää se ilman sokeria (ellet pidä supermakeasta juomasta). Ravintoloissa pöytään tuodaan yleensä myös kupillinen (tai useampi) erilaisia ja herkullisia oliiveja, nam!
Ihanaa tuorepuristettua appelsiinimehua on kaikkialla saatavilla ja se on todella edullista. Esimerkiksi toisen hotellimme aamiaisella oli niin iso kannullinen mehua, etten edes jaksanut juoda kaikkea! Katukojuista lasillisen tuorepuristettua mehua saa puoli-ilmaiseksi eli noin 50 sentillä.
Tässä vielä muutama hotelli- ja ravintolavinkki mikäli suunnittelet matkaa samoille suunnille.
Hotellit
Le 135 Hôtel: Moderni ja edullinen hotelli Casablancassa, business-tyyliset siistit ja tilavat huoneet.
Riad da Essalam: Ihanan tunnelmallinen ja koristeellinen riad Marrakechin vanhassa kaupungissa (kuva huoneesta ylempänä kollaasissa).
Ravintolat
Yleinen huomio: ravintoloissa ei usein löydy englanninkielistä menua (ainakaan Casablancassa) joten jos et osaa yhtään ranskaa, kannattaa ladata esim. Google Translate -applikaatio.
Casablanca
Le Patio: Hieman modernimpaa (ranskalais-marokkolaista) ruokaa, söin hyvänmakuisen kala-annoksen. Sisäpihalla kiva puutarha.
Khos: Kahvila, josta saa hyvin erikoisruokavalioruokaa, mm. gluteenitonta ja vegaanista. Söin ihan maittavan, mutta kokoon nähden vähän kalliin (n. 15 €) brunssin (toisiksi alin kuva: mm. munakasta, hummusta, ja ilmeisesti teff-jauhoista tehtyjä lettuja)
Soucial Boulevard: Fantastinen palvelu, valmistivat meille aamiaista toiveidemme mukaan ohi listan.
Al Mounia: Suosittu paikka, jota suosittelen hieman varauksella. Perinteistä marokkolaista ruokaa kauniissa rakennuksessa, mutta mielestäni ylihintainen. Plus rahastivat minttuteestä, mitä mikään muu paikka ei tehnyt.
Marrakech (Medina)
Narajn: Lyhyt, mutta ehkä koko reissun kiinnostavin ruokalista, täältä löytyi myös vegeruokaa helposti. Ruoka modernia marokkolais-libanonilaista (alin kuva: kurpitsaa, tahinia ja za'ataria)
Dar Anika: Kaunis miljö, hyvää (melko perinteistä) ruokaa ja äärimmäisen hyvä palvelu.
Pepe Nero: Marokkolais-italialaista ruokaa, reissun kenties parhaat ruoat löytyivät täältä.
***
Suosittelen Marokkoa lämpimästi matkakohteena, kunhan pidät mielessä muutaman jutun: anna huuteluiden mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, ja pidä rahankärttäjien suhteen tiukka linja. Ja muista tinkiä kaikesta! :)
Ei kommentteja
Lähetä kommentti