perjantai 8. elokuuta 2014

ERÄRETKELLÄ (JA SIELTÄ POIS)


Olin viime viikonloppuna yhden yön verran patikoimassa Nuuksiossa. Tällaisella retkellä (tai oikeastaan millä vaan retkellä) oleellista on tietysti eväät. Niitä pitää olla tarpeeksi! Ja mielellään jotain kevyttä (siis painavan vaihtakohta, en tarkoita light-tuotteita) ja helposti alkeellisissa olosuhteissa valmistettavaa. Eli ei niin kuin viime vuonna: kaveri heittää jonkun painavan kassin (mun) rinkkaan, ja kun kysyn että mitä tiiliskiviä meillä oikein on eväänä, vastaus on: kilo perunoita.

No ei ruokasuunnittelu kyllä mennyt tälläkään kertaa varsinaisesti ihan putkeen. Mukaan tuli perus-raakapatukoiden ja pähkinäpussien lisäksi aika epämääräinen valikoima tarvikkeita: 6 kananmunaa, 4 avokadoa, 2 banaania, mango, parsakaali, paketti halloumia, voita ja mausteita. Eli retkeilyn ensimmäinen sääntö (ota tarpeeksi eväitä) menikin heti vähän pieleen, mutta kyllä näillä kaksi henkeä vuorokauden verran hengissä pysyi.

Aineksista syntyi improvisoiden: illalliseksi nuotiossa pannulla paistettuna pilkottua parsakaalia, halloumia ja avokadoa. Jälkkäriksi paloiteltua mangoa ja höysteeksi kaakaonibsejä ja jotain muita trailmixin härpäkkeitä.

Aamupala olikin sitten osittain omavarainen. Koska jäljellä oli enää banaaneja ja kananmunia, teimme näistä (hieman möykkyistä) banaanipannareita, jotka tarjoiltiin juuri-itse-kerättyjen mustikoiden kanssa. Kova homma muuten noiden marjojen keräämisen kanssa, ihan mielelläni maksan siitä että joku muu kerää puolestani. ;) Lautaset toki oli unohtunut pakata, mutta kattilaista voi syödä ihan hyvin myös.

Harvoin on ruoka maistunut niin hyvälle, kuin hieman säätäen valmistettuna luonnon keskellä. Osui vielä kaunis ja kuulas ilta lammenrannalla, eikä paikalla ollut ketään muita, hiljaisuus ja rauha oli melkein täydellistä. Toki yöllä tuli sitten kylmä (kannattiko jättää se pitkähihainen fleecetakki kotiin..ei kannattanut) ja makuualusta oli niin ohut että joka ikinen muhkurainen juuri tuntui selässä, mutta näistä huolimatta kyllä tällaisen retken ihan mielellään tekee sen max. kerran vuodessa. :)


Tänä viikonloppuna on sitten vähän urbaanimmat kuviot ja Flow (kuva parin vuoden takaa jolloin oli vähän viileämmät kelit). Flowhun kannattaa melkein mennä jo pelkästään safkojen takia! New York Ninjan fuusiovietnamilainen kattaus on vakkarisuosikki jo monen vuoden takaa, tänä vuonna on tarjolla myös vaikka mitä muuta kiinnostavaa: tsekkaa menut. Ja ensimmäistä kertaa myös raakakakkuja, kippis sille!
SHARE:

1 kommentti

  1. Tuo ruokasuunnittelu on meillä aina ollut semmoinen, missä saa tsempata jos retkelle lähdetään. Meille on nyt sukulaisia tulossa ulkomailta, ja olemme miettineet että viemme heidät järjestetylle eräretkelle. Ihan vain välttääkseen kaaoksen! Kiitos postauksesta, oli mielenkiintoista lukea.

    VastaaPoista

Blogger Template Created by pipdig