PÄTKÄPAASTOILUSTA

Kello on noin kaksi päivällä ja söin hetki sitten päivän ekan aterian. Näin käy nykyään melkein aina.

Olen tässä parin viime kuukauden aikana ajautunut vähän kuin vahingossa pätkäpaastoilemaan. Syön illan vikan aterian 8–9:n aikaan ja päivän ensimmäisen 1–2:n aikaan. En syö aamupalaa, paitsi juon kupin kahvia jossa on vähän kauramaitoa (en ole varma katkeaako paasto teknisesti ottaen siinä mutta leikitään että ei). Eli syömiseen tulee helposti sellainen 16–18h tauko. Toki rytmi ei ole aina samanlainen vaan elää vähän tilanteen mukaan ja esim lomilla syön aamupalaa. Enkä nyt muutenkaan seuraa ruokarytmiä orjallisesti tai kello kädessä.

Miten näin oikein pääsi käymään..? En ole ihan varma, en nimittäin tehnyt tätä mitenkään suunnitelmallisesti. Minulla ei ylipäätään ole aamuisin juurikaan nälkä tai en oikein edes pysty juuri herättyä syömään mitään (paitsi puoliväkisin). Aamupalan syönti on aina ollut vähän sellaista ”syön koska kuuluu tehdä niin”. Ja kaikkihan me olemme kuulleet jutut siitä mikä on päivän tärkein ateria. Jossain vaiheessa vain aloin jättämään aamupalan pois, ja sen jälkeen lounas alkoi myös siirtyä vähän myöhemmälle. Jos tälle ei olisi nimeä (pätkäpaastoilu) niin en todennäköisesti edes ajattelisi että kyseessä on mikään erikoinen juttu.

Oman kokemukseni mukaan pätkäpaastoilun parhaat hyödyt ovat:

• Nälän tunteen kontrollointi on paljon helpompaa. Minä olin aiemmin juuri se tyyppi joka oli ihan nälkäkiukkuraivona jos en saanut säännöllisesti ruokaa. Ja nyt pystyn helposti lykkäämään syömistä hieman myöhemmälle tarpeen mukaan – ei tule enää sellaisia tilanteita et tarvitsen ruokaa JUST NYT vaan ruokailu voi aina odottaa vaikka vielä extra 30 minuuttia ilman isompia katastrofeja. On oikeastaan aika vapauttavaa kun en ole enää niin vatsan oikuista riippuvainen. Eli tietyllä tavalla verensokeri pysyy tasaisempana koko ajan. Ja huom. en ole millään erikoisdieetillä (gluteenittomuutta lukuunottamatta), en laskeskele makroja tai kaloreita enkä pyri ketoosiin. Syön normaalia, kasvispainotteista ruokaa.

• Nälän tunnistaminen on helpompaa. Syön vasta sitten kun on oikeasti nälkä ja maha jo vähän kurnii. Ruokakin maistuu paremmalta kun sen syö nälkäisenä. Sellainen ylimääräinen ruoan puputtaminen ja snäkkäily on jäänyt pääosin kokonaan pois.

• Myös kylläisen olon tunnistaminen on helpompaa. Voisi luulla että jos syö vain kahdesti isomman aterian päivässä, tulisi vedettyä ruokaa ihan hirveät määrät ja oltua ihan ähkyssä, mutta näin ei käykään vaan ruokaa tulee syötyä sopiva määrä.

Muuten oloni on ollut koko ajan ihan normaali ja samanlainen kuin ennenkin, en ole kokenut mitään ihmeellisiä muutoksia esim. energiatasoihin tai vastaavaa.

Moni varmasti kokeilee pätkäpaastoa painonhallinta mielessä

Itselleni pätkäpaastoilu ei ole varsinaisesti ole painonhallintakeino, olen normaalipainoinen. Muttamutta, se on tavallaan totta mitä sanotaan painonhallinnasta sen jälkeen kun täyttää 30, kiloja meinaa vähän vahingossa hiipiä lisää vaikka ruokailutottumukset ja muut elintavat pysyvät samana kuin parikymppisenä. Itselläni on vielä sellainen tausta että olen ollut nuorempana oikeastaan enemmän alipainon puolella, joten olen tottunut siihen että saan syödä niin paljon kuin haluan mitä vaan ruokia, eikä se vaikuta painoon. No nythän tilanne ei ole enää ihan sama, vaan annoskokoihin on pakko kiinnittää vähän huomiota. Joten pätkäpaastoilu on siinä mielessä tosi kätevää että oikeastaan saa edelleen syödä niin paljon kuin haluaa, koska aterioita on keskimäärin vain kaksi vuorokaudessa. 

Kiinnostaisiko kokeilla?

Kannattaa muistaa että jokaiselle sopiva ateriarytmi on hyvin yksilöllistä: jollekin toiselle saattaa sopia paremmin vaikkapa sellainen rytmi jossa syödään aamupala, lounas ja aikainen päivällinen, mutta ei mitään esim klo 18 jälkeen. Riippuu paljon omasta vuorokausirytmistä ja siitä millaiset työajat on, eikä myöskään pidä väheksyä syömisen sosiaalista aspektia, mielelläänhän sitä syö samaan aikaan kuin muutkin. Onnekseni esimerkiksi omat työkaverini eivät ole menossa lounaalle vielä yhdentoista aikaan vaan suurin osa syö hieman myöhemmän lounaan, noin yhden aikaan. Oma vuorokausirytmini on muutenkin iltapainotteinen ja minulle tuntuu sopivan se että syön vain kahdesti päivässä (ja joskus jonkun pienen välipalan tarvittaessa).

Pätkäpaastoilu tai paastoilu ylipäätään ei myöskään ylipäätään sovi kaikille ihmisille. Jos kokeilet paastoilua ja sinulle tulee huono olo tai heikottaa, paasto kannattaa lopettaa. Ja ei ehkä kannata hypätä heti altaan syvään päähän ja aloittaa esim. 16/8-linjalla (eli 16h paastoa ja 8h syömisikkuna) vaan kokeile ensin esim. 12 tunnin paastoa ja ala siitä sitten lisäämään syömättömyysaikaa. Itse kun siirryin pätkäpaastoiluun tavallaan pikkuhiljaa niin en huomannut mitään negatiivisia oireita ollenkaan.

Pätkäpaastoilusta on myös olemassa 5:2-malli, jossa syödään viitenä päivänä viikossa normaalisti ja kahtena hyvin rajoitettu kalorimäärä, mutta itselläni ei ole mielenkiintoa eikä oikein tarvettakaan kokeilla tällaista versiota.

En oikeastaan näe mitään syytä miksi siirtyisin takaisin syömään useita aterioita pitkin päivää. Ja siis varsinaisista aamiaisruoista ei tarvitse luopua – syön niitä edelleen viikonloppuisin, ne vaan ajoittuvat lounasajankohtaan. Lisäksi ne ovat aika runsaita ja vähän kuin minibrunsseja, kuten kuvassa näkyvä versio jossa on smoothie, kauraleipää, vihermehu ja matchalatte, eli win-win mielestäni.

Mikäli mieleesi heräsi kysymyksiä vastaan mielelläni, tai kuulen myös muiden kokemuksista. :)

PS. Lisätään vielä tarkempi disclaimer, eli paastoa ja pätkäpaastoa ei yleisesti suositella alle 18-vuotiaille, raskaana oleville, imettäville äideille, vakavasti uupuneille tai kroonista väsymysoireyhtymää sairastaville.