tiistai 29. maaliskuuta 2016

HARISSAMANTELEITA, FETAA JA KVINOAA (SALAATTI)


Toivottavasti pääsiäinen meni mukavasti. Itse vietin pyhät muistaakseni ensimmäistä kertaa ikinä Helsingissä. Viikonloppu meni tosin aika normimeiningeissä, kävin mm. taidenäyttelyssä, kissakahvilassa ja leffassa – Zootropolis on aika ihana, suosittelen!

Nauratti torstaina kaupassa, kun joku puhui hätääntyneenä kännykkään tyhjän suklaamunahyllyn edessä: Apua täällä on kaikki Frozen-munat loppu, mitä mä teen?!? Eikun täällä on vielä noita Prinsessa-munia, jos mä otan niitä vaikka 10kpl niin ehkä niissä jossain on Anna tai Elsa! Toivottavasti kriisi päättyi hyvin. :D

Juhlapyhien jälkeen onkin hyvä palata omalle turvallisuusalueelleni, eli salaatteihin. Tämän salaatin juju on harissassa marinoidut & paahdetut mantelit – tosi hyvä snäkki vaikka sellaisenaankin! Mausteisia manteleita tasapainottaa happaman suolainen feta ja makea kuivattu karpalo, ja kvinoa tuo salaattiin lisää ruokaisuutta.

Jos sinulla ei ole harissatahnaa tai sellaista ei kaupasta löydy, voit käyttää hyvin myös valinnaista chilitahnaa tai tulista paprikatahnaa. Viitseliäs tekee toki itse oman tahnansa.

Harissamanteli, feta & kvinoa -salaatti (1 iso annos)

n. 1 dl manteleita (ylijäävät voi säästää vaikka välipalaksi)
2 tl harissatahnaa

1 dl kvinoaa + halutessa 1 tl harissaa
n. 1/2 dl kuivattuja karpaloita
n. 100 g lampaan/vuohenmaitofetaa
pari kourallista salaattisekoitusta
tuoretta minttua

puolikkaan sitruunan mehu
n. 4 rkl oliiviöljyä
ripaus hunajaa
suolaa + pippuria
valinnaisesti: 1 tl kuminaa

Liota manteleita n. 10 min vedessä (maustetahna tarttuu niihin tämän jälkeen paremmin). Kuivaa mantelit, kierittele harissatahnassa, ja paahda 180-asteessa n. 8–10 minuuttia. Pyörittele manteleita välillä etteivät pääse palamaan ja tarkkaile muutenkin tummuusastetta ettei mene mustan puolelle.

Huuhtele kvinoa ja keitä kattilassa (+ 2 dl vettä) miedolla lämmöllä kannen alla vartin ajan. Sekoita halutessasi valmiin kvinoan joukkoon noin teelusikallinen harissaa extramausteisuutta tuomaan.

Kokoa lautaselle erilaisia salaatinlehtia, kvinoaa, murusteltua fetaa, paahdettuja manteleita, kuivattuja karpaloita ja tuoretta minttua. Vispaa kastikkeen ainekset yhteen ja sirottele salaatin päälle.

Alkup. ohje muokattuna Vegetarian Living -lehti.
SHARE:

torstai 24. maaliskuuta 2016

MARMOROIDUT KANANMUNAT


Kananmunan kuorten värjääminen eri tavoin (esim. punajuurien tai sipulinkuorien kanssa keittämällä) on varmaan monelle tuttu tapa piristää pääsiäispöytää. Sen sijaan ainakin itselleni uudempi juttu on nämä marmoroidut kanamunat.

Pitkään mausteisessa tee-soijaliemessä kanamunia hauduttamalla niihin tulee kaunis kuviointi, ja samalla myös hieman paahteinen maku. Ja mitä pidempi haudutusaika, sitä tummempi väri ja voimakkaampi maku.

Marmoroidut kananmunat 

3–6 luomumunaa

2 pussia mustaa teetä (tai vastaava määrä irtoteetä)
1 rkl soijakastiketta
1 tl kookossokeria tai esim. hunajaa
1 kanelitanko
2 tähtianista
1/2 tl mausteneilikkaa
valinnaisesti: 1 rkl appelsiinimehua

Keitä kananmunia kattilassa ensin normaalisti 5 minuuttia (vettä sen verran että munat juuri peittyvät). Nostele munat pois ja huuhtele nopeasti kylmässä vedessä. Naputtele esim. teelusikan pohjalla muniin kauttaaltaan pieniä säröjä. Varo ettei kuori irtoa mistään kohtaan.

Lisää kattilassa olevaan veteen tee ja mausteet, anna nesteen kiehahtaa, ja lisää munat kattilaan. Anna poreilla toiset viisi minuuttia, ja laske sen jälkeen lämpötila sen jälkeen hyvin matalaksi. Keittele munia hiljalleen väreilevässä mausteliemessä noin tunnin ajan. Jäähdytä ja kuori munat.


Munien kuoriin maalailu tai piirtely (tussit!) on myös mukavaa ja rentouttavaa puuhaa, alla taidonnäyte parin vuoden takaa kun jaksoin kerrankin tehdä huolellista ja yksityiskohtaista jälkeä. Yksi munista muistuttaakin vähän tuollaista marmorikuviota. :) Kivaa pääsiäisenaikaa itse kullekin!

SHARE:

maanantai 21. maaliskuuta 2016

MANGORAAKALEIVOKSET JA KÄTEVÄ KAKKUPOHJA



Jos et ole kuten minä, kaapistasi ei todennäköisesti löydy sen sataa sorttia purkkeja ja purnukoita täynnä erilaisia siemeniä, pähkinöitä, superfoodeja, kuivattuja marjoja/hedelmiä ja niin pois päin. Tämä saattaa nostaa raakaherkkukokeilujen kynnystä, kun ensiksi olisi käytävä hyvin varustellussa ruokakaupassa ostoksilla. Ja lisäksi vaarana on, että osa arvokkaista raaka-aineista jää sitten kertakokeiluksi, ja unohtuu kaapin perälle pölyä keräämään.

Tähän on onneksi keksitty superkätevä ratkaisu. Pitkäaikainen luottomerkkini GoGreen tarjoaa valmiiksi pakattuja raakaruokapusseja, jossa on kaikki tarvittava "lisää vain neste" -tyylisen toteutukseen.

Suomen Blogimedian ja GoGreenin kanssa toteutettu yhteistyöprojekti toi omaan keittiööni näitä uusia tuotteita testattavaksi. Valikoimaan kuuluu tällä hetkellä kolme valmissekoitepussia: Go Raw Ball Mix (raakapallot), Go Raw Bar Mix (raakapatukat) ja Go Raw Cracker Mix (näkkileivät), sekä kaksi siemenpussia: Go Raw Chia Seed ja Go Raw Hemp Seed.

Go Green on itselleni entuudestaan hyvinkin tuttu brändi, erityisesti merkin linssejä ja papuja löytyy kaapistani käytännössä aina. Nämä uudet raakaruokapussit ovat sen verran herkullisen näköisiä jo ulkonäöltään (propsit pakkaussuunnittelusta!) että tällainen siemenhamstaajakin on innoissaan.


Silmäilin Raw Ball Mixin raaka-ainelistaa, ja totesin että aineksista syntyvä massa istuisi todella hyvin raakapallojen lisäksi raakakakun pohjaksi. Pussista löytyy: taateleita, kurpitsansiemeniä, saksanpähkinää, gojimarjoja, kaakaonibsejä ja auringonkukansiemeniä. Erittäin asiallinen sisältö siis. Ja maun perusteella pussi sopii kyllä ihan hyvin sellaisenaankin naposteluun.

Päätin lopulta tehdä pääsiäiseenkin hyvin sopivia keltaisia mangoraakaleivoksia, mango kun on sopivasti parhaillaan sesongissa. Isoon kakkuun sopivammat täytteen mitat löytyy esimerkiksi tästä aiemmin julkaistusta mango-aprikoosiraakakakusta.

Pohjamixissä on hieman raakakaakaota, joten tarjoilin leivokset raakasuklaakastikkeen kanssa. Päälle laitoin koristeeksi vielä muutaman minikokoisen raakapallon. Tuli aika söötti kokonaisuus. Ja täytyy todeta että eipä ole ennen ollut näin vaivatonta raakakakun pohjan tekeminen. :)


Mangoraakaleivokset suklaakastikkeella
(n. 3–4 kpl halkaisijasta riippuen, omani olivat n. 7 cm)

pohja
n. 1 dl Go Raw Ball Mix -sekoitusta
n. 1 tl appelsiinimehua (tai vettä)
ripaus suolaa

mangotäyte
1 1/2 dl cashewpähkinöitä (liota väh. 4h)
1 1/2 dl tuoretta mangoa pieneksi kuutioituna
1 dl jähmeää kookoskermaa (jääkaapissa säilytetystä kookosmaidosta)
n. 2 rkl kookosnektaria (tai ei-vegaanit esim. hunajaa)
n. 2 rkl sitruunanmehua
valinnaisesti: ripaus kurkumaa väriksi

suklaakastike
1/4 dl sulaa kookosöljyä
1/2 dl sulaa kaakaovoita
n. 1/2 dl raakakaakaojauhetta
2–3 rkl nestemäistä makeutusta
ripaus suolaa
valinnaisesti: pari tippaa vaniljauutetta


Muusaa pohjan ainekset esim. monitoimikoneessa tai sauvasekoittimella. Jätä massa vähän rouheaksi.
Jos käytät muotteja, painele massa niihin ja laita pakkaseen hetkeksi.

Valmista täyte blendaamalla ainekset täysin sileäksi tehokkaalla blenderillä. Säädä makuja (makeutta ja kirpeyttä) oman maun mukaan. Kaada täyte pohjan päälle ja laita pakkaseen jähmettymään (koosta riippuen menee noin puolesta tunnista tuntiin).

Tee suklaakastike vispaamalla ainekset sekaisin. Säädä jälleen makeutta oman maun mukaan. Suklaakastike saa olla aika paksua niin se on helpompi valuttaa. Lusikoi kastiketta leivosten päälle. Suklaa jähmettyy kylmän leivoksen päälle todennäköisesti saman tien.

Koristele esimerkiksi muutamalla minikokoisella raakapallolla, jotka syntyvät kätevästi samoista aineksista kuin pohjakin.

SHARE:

perjantai 18. maaliskuuta 2016

LAKRITSI-SUKLAAVANUKAS (RAW)


Tein tämän alunperin vain kokeiluna omaksi ilokseni, mutta lopputuloksesta tulikin niin superhyvää, että jaetaanpa jälkkäri-idea täälläkin.

Periaatteessa vanukas koostuu ihan tutuista aineksista: avokadosuklaamoussesta ja chia-vanukkaasta. Näihin kun lisää lakritsijauhetta ja hieman extrasuolaa -> tadaa herkku on valmis!

Laitoin mousseen tavallista enemmän kookoskermaa (1 osa kookoskermaa ja 1 osa avokadoa), jolloin moussesta tuli ehkä vielä entistä..noh kermaisempi. Vinkki: osta Pirkan kookosmaitopurkki, ravista sitä voimakkaasti ja laita jääkaappiin. Kun pieni määrä kookosvettä sekoittuu kovempaan osioon, saat kokonaisen purkillisen jähmeää, mutta samalla ihanan pehmeää kookoskermaa.

Tein kaksi erilaista kerrosta  chia-kookosvanukasta (lakritsi ja vanilja), yhdelläkin toki pärjää.


Lakritsi-suklaa-kerrosvanukas (1 iso annos)

lakritsisuklaamousse
1 pieni avokado
n. 1 dl jähmeää kookoskermaa
2–3 rkl raakakaakaojauhetta
1–2 rkl makeutusta (esim. kookosnektaria), tai enemmän maun mukaan
1–2 tl lakritsijauhetta
rouhaisu suolaa

chiavanukas
n. 1 dl kookoskermaa
1 rkl chiansiemeniä
ripaus makeutusta

valkoiseen kerrokseen: vaniljauutetta
ruskeaan kerrokseen: lakritsijauhetta

Tee ensin chiavanukas sekoittamalla ainekset ja laittamalla ne jääkaappiin n. puoleksi tunniksi. Mitä pidempään seos saa olla viileässä, sitä enemmän se geeliytyy. Jos käytät juoksevaa kookosmaitoa, geeliytymiseen voi mennä parikin tuntia.

Jos teet kahta eri kerrosta, tuplaa kookoskerman ja siementen määrä.

Valmista mousse muusaamalla ainekset esim. monitoimikoneessa tai sauvasekoittimella tasaisen sileäksi massaksi. Laita aineksia ensin vähemmän, maistele ja lisää tarvittaessa kaakaojauhetta, makeutusta ja/tai lakritsijauhetta.

Lusikoi ainekset kerroksittain astiaan ja nauti. Itse rouhin päälle koristeeksi vielä hieman raakasuklaata.

SHARE:

keskiviikko 16. maaliskuuta 2016

AASIALAISTYYPPINEN SIITAKE-TOMAATTIKEITTO (V)


Olen hyvin onnekas ja en yleensä koskaan sairasta flunssaa. Valitettavasti useamman vuoden flunssaton putki katkesi viime viikolla. Ruokabloggaajan pahin vihollinen onkin niin jäätävä räkätauti, että mikään ei oikein maistu yhtään millekään. Yritä siinä sitten tehdä reseptiikkaa. :)

No, tulisuudesta on sentään mahdollista tehdä jotain aistihavaintoja, joten näihin olotiloihin sopii oikein hyvin mausteinen keitto. Inspiraatio tähän syntyi Vegetarian Living -lehden portobellokeitosta nimeltä The Hangover Soup. Jatkokehittelin ohjetta hieman enemmän aasian suuntaan ja nimesin sen Tukkoisen Olon Raikastaja -keitoksi.

Chilikastikkeena voi käyttää tässä mitä vaan omaa suosikkia, esimerkiksi srirachaa. Kastiketta määrää kannattaa lisätä oman maun ja chilinsietokyvyn mukaan.


Mausteinen siitake-tomaattikeitto (vegaaninen, 2 annosta)

n. 10 terttutomaattia (tai kirsikkatomaatteja)
chilikastiketta + suolaa + pippuria

maustekastike
2 rkl vettä
2 rkl soijakastiketta
2 rkl oliiviöljyä
2 tl makeutusta (ei-vegaanit esim. hunajaa)
2 tl tulista chilikastiketta (tai enemmän)
1 tl omenaviinietikkaa

1 pieni sipuli
6 dl vettä + kasvisfondia, tai kasvislientä
100 g siitakesieniä (yksi rasiallinen)
2 dl esikypsennettyjä papuja (itse käytin mustasilmäpapuja)
100 g sokeriherneitä

tuoretta korianteria
limelohkoja

Laita tomaatit uuniastiaan ja ripottele päälle hieman öljyä, chilikastiketta ja suolaa. Paahda 200-asteessa n. 10–15 minuuttia.

Pilko sipuli pieneksi ja kuullota kattilassa maustekastikkeen ainesten kanssa matalalla lämmöllä, kunnes sipuli on kunnolla pehmentynyt (n. 10 min).

Lisää viipaloidut siitakesienet, paista n. minuutin ajan, ja lisää vesi + fondi (tai kasvisliemi). Anna poreilla matalalla lämmöllä n. vartin. Lisää lopuksi pavut ja sokeriherneet muutamaksi minuutiksi, niin että ne kunnolla kuumenevat. Tsekkaa maut ja lisää suolaa, chiliä tai muita mausteita tarvittaessa.

Kauho keitto kulhoihin, lisää tomaatit, ja ripottele päälle hienonnettua korianteria. Tarjoile limenviipaleen kanssa.

SHARE:

maanantai 14. maaliskuuta 2016

HONG KONG + FILIPPIINIT


Talvilomamatkani päättyi tosiaan viime viikolla, ja meni mainiosti yhtä palanutta olkapäätä (damn you petollinen pilvinen päivä) ja paluumatkalla napattua flunssaa (mikälie zikasars) lukuunottamatta.

Matka starttasi Hong Kongista, jolta en odottanut ihmeitä, mutta lopulta tykkäsinkin kaupungista tosi paljon. Useimmissa suurkaupungeissa on parin korttelin kokoinen chinatown, mutta HK on ikään kuin yhtä suurta chinatownia. Omasta mielestäni putoaa vähän Singaporen (mutta vähemmän kliininen) ja Tokion (mutta vähemmän kreisi) välimaastoon.


Ruoka HK:ssa oli pääosin hyvää, erityisesti tietty kiinalainen. Myös sushi on kaikkialla hyvää ja tuoretta. Sohon alueella on valtavasti tosi kivan näköisiä hipster-tyyppisiä ravintoloita, mutta hinta-laatusuhde ei alueen joka ravintolassa ole välttämättä se paras mahdollinen (lue: ylikallista). Suositella voin mm. modernia kiinalaista ravintolaa Ho Lee Fook.

Hotellimme oli hieman ydinkeskustasta sivussa, ja täällä kadunvarret olivat täynnä pieniä kauppoja, jotka myivät kuivattuja mereneläviä (snäkkejä siis), sekä kaikenlaista purkkia ja purnukkaa lääkinnällisiin tarkoituksiin.


Hotellin lähistöltä löytyi myös kanttiinimainen dim sum -ravintola, jossa saimme varmasti hyvinkin autenttisen ruokailukokemuksen. Alkaen siitä, että henkilökunnan palvelualttius ei ollut parhaimmasta päästä. Yksi tarjoilija äyskäisi jotain kiinaksi ja ignoorasi meidät sen jälkeen täysin, vaikka yritimme kysyä apua ruoan valitsemiseen. Hämmentävää. Ruoka tilattiin lapulta ruksimalla (tässä oli sentään onneksi jotain englanninkielisiä sanoja) ja tilaus tehtiin heiluttamalla lappua ilmassa. Yritimme selvittää kanssaruokailijoita vakoilemalla myös muita tapoja, mutta itselleni jäi ainakin vähän hämärän peittoon se, miksi ihmiset vähän väliä huuhtoivat ruokailuastioitansa pöydässä olevalla kuumalla vedellä.

Ruoka saapui onneksi ripeästi, ja sokkona tilaamamme täytetyt riisipötkylät ja kasvikset olivat kieltämättä erinomaisen hyviä. Mitä nyt yksi dippi maistui (ja lemusi) vähän mädälle kalalle. Aitokiinalainen keittiö monine alueellisine eroineen ei ole itselleni kovin tuttu, mutta ehdottomasti kiinnostava!

Muutoin Hong Kongin päivät sujuivat perusturistiasioilla. Sanoisin että kaupungin läpikäymiseen riittää hyvin kolme kokonaista päivää, paitsi jos haluat mennä myös Disneylandiin, sitten varaa neljä. Ja varaa myös rahaa, kaupunki ei ole halpa.


Cityloman jälkeen maistuu paratiisirannat, ja nämä mielessä jatkoimme matkaa Filippiineille. Parhaat lomani ovat yleensäkin olleet yhdistelmä kaupunkia ja luontoa (ja jos mahdollista, rantaa). Manilan skippasimme kokonaan ja lensimme suoraan Cebuun. Filippiiniläiset kaupungit eivät ole sieltä viihtyisimmästä päästä, joten matka jatkui aika pian Boholin saarelle. Täällä meillä oli kaksi majoituspaikkaa, maaseutumaisessa Dimiaossa ja enemmän turistimaisessa Panglaossa (Alona Beachin lähistöllä).

Rannat Filippiineillä eivät kaikkialla ole ihan Thaimaan tasoa, mutta toisaalta meno tuntuu (paikasta riippuen) rennommalta ja vähemmän turistimaiselta. Sekin ehkä vaikuttaa asiaan, että länsimaiset turistit ovat vähemmistössä ja paikalla on enemmän kiinalaisia, japanilaisia ja korealaisia. Maa on myös yksi Kaakkois-Aasian köyhimmistä ja se toki näkyy. Sen sijaan englannintaito paikallisilla on hallussa hämmästyttävänkin hyvin ja ihmiset ovat hyvin ystävällisiä. Ja niitä autiorantojakin löytyi. :)


Vesi on kirkasta ja paikoin todella, todella turkoosia. Vaikka kaloja onkin hyvin nähtävillä snorklatessa, korallit taas valitettavasti ovat kärsineet aika pahasti. Filippiineillä kun on ollut aiemmin suosittua mm. sellainen kiva pikku harrastus kuten dynamiittikalastus. Nykyään onneksi ekoturismi on nostanut suosiotaan ja koralleja suojellaan paremmin.

Yksi käytännön vinkki: jos (ja kun) ajelet paikallisilla pikkuveneillä (pump boats), niin ota korvatulpat mukaan. Tärykalvot kiittävät.

Toinen vinkki (snorklaajille): hanki uimavaatteita. Uimakengät ovat tärkeimmät (Filippiineillä melkein pakolliset), niillä voi huoletta astella hieman kivikkoisemmillakin rannoilla. Mutta kannattaa lisäksi harkita myös housuja ja paitoja. Tässä on parikin etua. Ensimmäinen luonnollisesti se, että et onnistu polttamaan ihoasi vaikka olisit vedessä tuntikaupalla. Toisekseen merivedessä toisinaan lilluvat pienet meduusat ja muut pikku polttiaiset eivät pääse nipistämään ihoa kun kangas on suojana. Win-win!

Varaudu: Kaakkois-Aasiassa säädön määrä tuntuu olevan vakio. Esimerkiksi jos haluat mennä laivaan, niin yhdeltä luukulta ostetaan lippu, tokalla luukulla leimataan lippu validiksi (+ lisämaksu), kolmannelta luukulta saa istumapaikan ja neljänneltä luukulta hankitaan laukuille tagit (+ taas lisämaksu). Takseista ja muista kulkuneuvoista kannattaa aina tinkiä, melkein voi heti alkuun tarjota puolet ilmoitetusta summasta. Jälkeenpäin ajatellen maksoimme myös parista retkestä törkeää ylihintaa.. no oppirahoja. 

Boholilla vedenalaisen elämän ja mm. delfiinien lisäksi näkemisen arvoista on Chocolate Hills ja tarsier-kummituseläimet. Sen sijaan jätä väliin Oslobin valashait, joiden olosuhteet lukemani perusteella vastavat lähinnä huonosti pidettyä eläintarhaa.



Filippiiniläinen ruoka ei ollut erityisen mieleenpainuvaa, mm. mausteita käytetään hyvin hillitysti. Maistoin kansallisruoaksi kutsuttua abodoa (eräänlainen etikkaliemessä haudutettu kana), oli ihan ok. Paikallinen the jälkiruoka eli hola-hola on kasa erilaisia sokeroituja mössöjä ja mm. jell-oa, ja kokonaisuus on kuorrutettu kondensoidulla maidolla. Tämä kuulosti (ja näytti) sen verran heviltä että jätin väliin. :D 

Herkullista kookosta tuli juotua (ja syötyä) melkein joka päivä. Kookosvesi onkin ihan erinomainen juoma esimerkiksi nestehukkaa torjumaan, parempi kuin tavallinen vesi. Erikoisemmasta päästä testaamiani ruokia oli violetista jamssista (ube) valmistettu jäätelö, joka maistui vähän popcornille (!). 

Kasvissyöjälle tarjonta oli aika heikonpuoleista, lähinnä paistettuja kasviksia riisillä ja siinä se. Tämä sama kokemus oli muistaakseni viime vuonna Malesiassa, Thaimaassa sen sijaan vegesafkoja on löytynyt ihan kivastikin. Mereneläviä syövät pääsevätkin huomattavasti helpommalla. Erityisesti iltaisin jääpaloilla vuoratut pöydät notkuivat erilaisia tuoreita kaloja, rapuja, mustekaloja, kalmareita, simpukoita ja jopa ostereita, ihan pilkkahintaan. Itse joustan matkoilla (erityisesti Euroopan ulkopuolella) omasta ruokavaliostani sen verran, että syön huomattavasti enemmän lihaa kuin Suomessa. Jos ja kun (järkevää) kasvisruoka-annosta ei ole tarjolla, mieluiten valitsen jotain merenelävää. Tällä reissulla tuli jopa pieni mustekala-ähky.



Yllä olevassa kuvassa kiteytyy päivän paras hetki, eli se noin vartin kestävä maaginen pätkä, kun taivas muuttuu ensin oranssinpunaiseksi ja sen jälkeen mustaksi. <3

No niin nyt tulikin taas matkakuume. :) Reseptiarki palaa joka tapauksessa normaaliin tahtiinsa tällä viikolla.
SHARE:
Blogger Template Created by pipdig