Kävin Italiassa. Miten sattuikaan, kun Suomessa on ehkä kaikkien aikojen surkein kesä (mutu-faktaa), niin Italiassa on taas heinäkuussa ollut ennätyksiä rikkova helleaalto. Tasan ei mene auringonsäteet. Matka alkoi siis vähän samoissa tunnelmissa kuin alkuvuoden Aasianreissu – uin taukoamatta hiessä ja näytän voissa voidellulta. Mutta jos pitää valita hiessä uimisen ja palelemisen väliltä, niin valitsen sen ensimmäisen.
Venetsiassa oli tietysti kaikki maailman muutkit turistit samaan aikaan. No ei hätää, kunhan malttaa astella ydinpaikoilta hieman sivummalle, saattaa löytää itsensä välillä jopa täysin autioilta kujilta. Minulla ei ollut kaupunkia kohtaan suurempia ennakko-odotuksia (Italiaa kohtaan ylipäätään on vähän sellainen ihana-mutta-kamala -suhde), mutta Venetsia onnistui kyllä hurmaamaan. Onhan se siis jumalattoman kaunis kaupunki. Miinuspuolella kovin kallis myös. Ja täynnä niitä turisteja.
Ennen reissua selailin karttaa ja mietiskelin, että missä muualla sitä oikein voisi piipahtaa, tuollaisessa pienehkössä kaupunkikohteessa ei kuitenkaan niin kovin montaa päivää jaksa viettää. Ja kappas, Venetsiahan on siinä ihan Kroatian rajalla. Ei muuta kuin bussin kyytiin ja rajan yli.
Kroatiassa olen ollut aiemmin Dubrovnikissa ja Splitissä, mutta pohjoisempi rannikko on jäänyt vieraaksi. Ja aika samantyyppistä seutua se on, kallioisia rantoja ja upeaa kristallinkirkasta turkoosia vettä. Tukikohtamme oli Pulassa ja sieltä päin teimme useampia päiväretkiä mm. Kamenjakiin, Rovinjiin ja Brijunin saarille.
No Italian ruoat tiedätte, ei niistä enempää (gelato <3). Istriassa ruokapuoli taas poikkesi edellisesta Kroatianreissusta siten, että ruoka oli parempaa. Erityisesti äyriäisiä oli erittäin hyvin saatavilla – esimerkiksi eräs rantabaari tarjoili peruspizzojen ja hamppareiden lisäksi voissa paistettua kalmaria, joka olikin todella erinomaista! Ei tule tämmöiset herkut ihan joka päivä (toisin sanoen ikinä) vastaan kotimaan ravintoloissa.
Matkan aikana onnistuin mm. polkaisemaan pyörän ketjut sellaiseen solmuun, ettei niitä enää selväksi saanut (kesken menomatkaa tietysti), sain aimo annoksen lokin kakkaa päälleni ja unohdin vielä snorkkelikamatkin yhdelle rannalle. Tästä huolimatta sanoisin että oli oikein hyvä reissu! Tällä aurinkoenergialla jaksaa taas pitkälle. :)
Ei kommentteja
Lähetä kommentti