Tietoa mainostajalle ›

keskiviikko 19. huhtikuuta 2017

TAKUURAPEA TOFU JA TERIYAKI-TOFUKULHO



Minulla oli pitkään tofun kanssa sellainen on-off-ystävävyyssuhde. Välillä tuli onnistut lopputulos ja välillä ei niinkään. Mutta halleluja sitten löysin ns. idiootinvarman tavan valmistaa nimenomaan rapeaa tofua ja ei ole tarvinnut enää jännittää tuleeko hyvä vai ei, onnistuu aina. Ja tämä metodi ei vaadi edes uppopaistamista (tai ylipäätään öljyä juurikaan). Pinnalta rapea ja sisältä pehmeä tofu, jes!

Kolmen vaiheen tofunrapeutusmenelmä menee seuraavasti:

Vaihe 1
Purista ylimääräiset nesteet pois. 
Parhaiten tämä onnistuu leikkaamalla tofukuutio pitkittäin kolmeen osaan, laittamalla tofulaatat talouspapereiden väliin ja päälle jotain painavaa kuten esim. leikkuulaudan. Anna nesteiden imeytyä tofusta pois noin puolen tunnin ajan ja vaihda välillä talouspaperit uusiin (esim. 10 min välein). Yksi tofukuutio sisältää hämmästyttävän paljon nestettä.

Vaihe 2
Tee tofulle paistopinta.
Leikkaa tofu kuutioiksi, kuumenna pannu ja lisää siihen n. 1 rkl esim. kookosöljyä ja tofut. Paistele kuutioita 5–10 minuuttia, kunnes ne ovat saaneet hieman väriä. Tässä kannattaa käännellä tofukuutioita vaikka haarukalla ahkerasti niin, että mahdollisimman moni pinta on ainakin hetken kosketuksissa pannun kanssa.

Vaihe 3
Loppurapeutus uunissa.
Uunitusvaihe vie viimeisetkin nesteenrippeet tofusta ja lopputuloksena tulee aivan takuuvarmasti rapeaa tofua. Eli laita paistetut tofut leivinpaperin päälle uuninpellille ja paahda 190-asteessa n. 10 minuuttia. Valmis!


Marinoinnin suhteen menen yleensä sieltä mistä aita on matalin, eli ostan tofuni valmiiksi marinoituna (suosikkini on Jalotofu), mutta se ei tarkoita etteikö tofulle voisi kuitenkin tehdä herkullista kastiketta kylkeen. Ja mikäs sen herkullisempaa kuin teriyakikastike <3.

Teriyaki-tofukulhoon laiton mukaan myös hieman ohueksi vuoltuja rapeita kasviksia ja riisiä. Annokseen sopisi ehdottomasti parhaiten valkoinen basmati- tai jasmiiniriisi, mutta minulla oli kaapissa vain villiriisimixiä niin sillä mentiin tällä kertaa. Eli älä tee niinkuin minä teen, vaan niinkuin minä sanon. :)

Tofukulho teriyakikastikkeella (1 iso annos tai 2 pienempää)

1 paketti (valmiiksi marinoitua) tofua

(valkoista) riisiä
1–2 porkkanaa
pätkä kurkkua
palanen punakaalia
kevätsipulia
seesamsiemeniä

Teriyakikastike
3 rkl soijakastiketta
1 rkl riisiviinietikkaa (tai omenaviinietikkaa)
2–3 rkl kookossokeria
1/2 rkl seesamöljyä
1/2 rkl raastettua inkivääriä
1 tl valkosipulijauhetta

1/2 tl perunajauhoa + 2 rkl vettä

Valmista tofu ylläolevien vaiheiden 1, 2 ja 3 mukaan.

Valmista riisi pakkauksen ohjeen mukaan.

Vuole (esim. kuorimaveitsellä) porkkanasta ja kurkusta ohuita soiroja ja leikkaa punakaali ohuiksi viipaleiksi. Pilko kevätsipuli.

Valmista teriyakikastike sekoittamalla ensin perunajauho ja vesi keskenään. Laita muut ainekset pieneen kattilaan ja lämmitä matalalla lämmöllä. Maista seosta ja lisää hieman makeutusta tarvittaessa. Lisää lämmenneeseen seokseen perunajauho+vesi ja sekoittele kunnes kastike on sopivasti paksuuntunut (noin minuutin pari). Jos kastikkeesta tulee liian paksua, lisää hieman vettä. Pyörittele tofukuutiot valmiissa kastikkeessa.

Lisää kulhoon riisi, kasvissuikaleet ja teriyaki-tofu. Jos kastiketta jäi yli sitä voi valuttaa vielä myös riisin ja kasvisten päälle. Ripottele päälle kevätsipulia ja seesaminsiemeniä.

keskiviikko 12. huhtikuuta 2017

SUKLAAMOUSSE- & KARAMELLITÄYTTEINEN MUNA (RAW)


Yksikään valmistaja ei ole tietääkseni vielä alkanut tekemään raakasuklaisia suklaamunia (vink vink valmistajat), mutta vegaanisia löytyy muutamia. Esimerkiksi Divine-merkillä on 70%-kaakaota sisältävä tummasuklainen muna, joka maistuu niillekin jotka eivät niistä överisokerisista maitosuklaamunista niin välitä. Näitä olen löytänyt ainakin Punnitse ja säästä -liikkeistä.

Täytetyt suklaamunat (aka töhnämunat) ovat olleet jonkinlaisena trendiherkku jo parina pääsiäisenä. Itselleni The Original täytetty muna on Cadburyn Creme Egg, joka on kyllä sellainen sokeripommi että sen jälkeen silmät pyörii päässä. Löysin näitäkin Punnitse ja säästästä, ja oli pakko ostaa yksi ihan nostalgiamielessä – brittivuosinani kun creme-eggsejä tuli vedettyä ihan kiitettävästi (myös pääsiäisen ulkopuolella). 

Koska hyvis- ja pahisherkuissa on parasta pitää jonkinlainen tasapaino, päätin tehdä lisäksi vähän terveellishenkisemmin täytetyn munan. Yhden vain, koska tämä on sen verran tuhti, että yhdestä riittää hyvin kahdellekin. Täytteenä on vanhat tutut avokadosuklaamousse ja taatelikaramelli, ja munana se Divinen suurikokoinen tummasuklaamuna. Ohjeesta riittää täytettä kyllä oikeastaan kahteenkin munaan, tai sitten lopun voi lusikoida suuhun sellaisenaan.

Muita pääsiäiseen sopivia (raaka)leivonnaisia ovat mm. tämä mango-aprikoosiraakakakku ja vadelma- ja mangotäytteiset suklaakonvehdit.


Suklaamousse- ja karamellitäytteinen suklaamuna (vegaaninen, rawfood)

1 iso suklaamuna tai 2–3 pientä

(Lakritsi)suklaamousse

n. 1 dl jähmettynyttä kookosmaitoa (jääkaapissa pidetystä purkista)
puolikas avokado
1–2 rkl kookosnektaria tms
n. 3 rkl raakakaakaojauhetta
ripaus suolaa

halutessa: ripaus lakritsijauhetta

Taatelikaramelli

8 pehmeää taatelia
1/2 dl vettä
1/2 tl vaniljauutetta
ripaus suolaa

Valmista mousse muusaamalla ainekset esim. sauvasekoittimella sileäksi massaksi. Maistele ja säädä makuja (kaakaon ja makeutuksen määrää) tarvittaessa. Jos tykkäät lakritsista niin kokeile ihmeessä laittaa hieman lakritsijauhetta moussen sekaan.

Valmista karamelli samoin muusaamalla ainekset sileäksi massaksi, tässä saattaa toimia hyvin myös blenderi (itselläni on sellainen bamixin lisäosa joka on todella kätevä näissä).

Leikkaa veitsellä varovasti suklaamunasta kärki auki ja lusikoi sisään vuoronperään moussea ja karamellia. 

Eipä muuta kuin mukavaa ja makoisaa pääsiäistä!

keskiviikko 5. huhtikuuta 2017

RAPEAT BATAATTIRANSKIKSET & AVOKADO-AIOLI


Kotona tehdyt, rapeat bataattiranskalaiset – onko se edes mahdollista vai pelkkä urbaani legenda?

Rehellisesti sanottuna luulen, että ilman rasvakeitintä (tai muita uppopaistokikkoja) on mahdotonta valmistaa sellaisia ihan supersuper-rapeita ranskalaisia. Mutta aika lähelle on mahdollista päästä. Ainakaan ei enää tarvitse kärsiä niistä turhauttavan lötköistä ranskiksista, jotka jättävät suuhun ainoastaan pettymyksen maun.

Olen testaillut nyt erilaisia variaatioita ja tämä on tähän astisista paras. Valmistukseen kuuluu seuraavat vaiheet ja huomiot:

1. Leikkaa palat samankokoisiksi
Mitä lähempänä toisiaan ranskalaiset ovat kooltaan, sitä tasaisemmin ne paistuvat (ei palaneita, tai toisaalta alipaahtuneita ja pehmeitä yksilöitä). Mitä kapeammaksi jaksat tikut leikata, sitä rapeampia niistä tulee. Omanikaan eivät nyt ole mitään täydellisiä malliesimerkkejä (jäivät turhan lyhyiksi ja voisivat olla ohuempia), mutta sinnepäin edes.

2. Liota bataatit
Tiedän, tylsää ja vie aikaa. Mutta liottaminen irrottaa bataatin pinnasta tärkkelystä (joka laitetaan siihen myöhemmin toki takaisin, loogista eikö vain), ja pinnasta tulee helpommin rapea. Mitä pidempään jaksat liottaa, sitä parempi, vähintään tunti kuitenkin.

3. Laita tärkkelyspäällyste
Ks. edellinen kohta, eli pois liotettu tärkkelys tulee palauttaa. Parhaiten tässä toimii maissitärkkelys, maissijauho on myös ok.

4. Älä suolaa ranskalaisia
En ole varma miksi näin on, mutta ranskalaisia ei saa suolata ennen paahtamista vaan vasta jälkeenpäin. Muu maustaminen etukäteen sen sijaan on suotavaa.

5. Asettele ranskikset harvakseltaan
Tämäkin voi tuntua hieman työläältä ja turhalta vaiheelta, mutta ranskalaisten ei pidä uuninpellillä koskea toisiinsa. Muuten -> lötköjä ranskalaisia.

6. Puolen välin kääntö
Paahtamisen puolessa välissä ranskikset käännetään (esim. lastalla) ympäri, JA samalla vaihdetaan myös pellien paikkaa keskenään (jos paahdat kahta pelliä yhtä aikaa). Tämä takaa tasaisen paahtumisen.

7. Jälkilämmittely
Varsinaisen paistoajan jälkeen jätä ranskikset uuniin vielä hetkeksi, niin että uunin ovi on hieman raollaan. Ranskikset rapeutuvat vielä hieman tässä vaiheessa, mutta eivät enää kypsenny (tai pala).

Muut huomiot: paistoalusta
Eri koulukunnilla on erilaisia näkemyksiä siitä pitäisikö pellillä olla leivinpaperi vai folio vai ei kenties mitään muuta kuin kuuma pelti. Itse en ole huomannut näissä kovin suuria eroja niin olen käyttänyt leivinpaperia. Se on kätevä siinäkin mielessä, että paperiin bataatit eivät takerru kiinni.

Muut huomiot: uuni
Jos uunisi on hieman ns. standardia pienempi, on parasta paistaa yksi pellillinen kerrallaan. Tai vaihtoehtoisesti voit käyttää kiertoilma-ominaisuutta (jos uunissasi on sellainen) ja laskea hieman paistolämpötilaa.


Bataattiranujen kaveriksi tein avokado-aiolia, joka olikin aikamoista herkkua! Huom. avokado-aioli kannattaa valmistaa juuri ennen tarjoilua, sillä ajan kanssa avokado (ja koko tahna) tummuu, mikä ei tietenkään makuun vaikuta, mutta tekee siitä vähän ankean näköistä.

Rapeat bataattiranskalaiset

2 isoa bataattia
4 rkl maissitärkkelystä/jauhoa

2 rkl oliiviöljyä
1 tl valkosipulijauhetta
1 tl paprikajauhetta
2 tl kuivattuja yrttejä (esim. timjami, rosmariini, oregano)

+ suolaa (vasta lopuksi)

Lue ylläolevat numeroidut huomiot ennen kuin alat valmistamaan reseptiä.

Bataatin voi kuoria tai jättää kuorimatta, ihan miten itse tykkäät. Leikkaa bataatti mahdollisimman samankokoisiksi tikuiksi. Liota ranskalaisia kylmässä vedessä vähintään tunnin ajan. Huuhtele ja taputtele ne huolellisesti kuiviksi esim. talouspaperilla.

Laita ranskikset ja tärkkelys esim. hedelmäpussiin ja ravistele voimakkaasti. Voi olla että tämä kannattaa tehdä kahdessa erässä (eli puolet ranskiksista + 2 rkl tärkkelystä ja toisto).

Kaada bataatit kulhoon ja lisää sekaan mausteet (ei suolaa) ja öljy. Hiero käsin mausteet ja öljy ranskiksen pintaan.

Asettele ranskalaiset (leivinpaperin päälle) uuninpellille niin, etteivät ne kosketa toisiaan. Tarvitset todennäköisesti kaksi peltiä.

Laita toinen pelti uuniin ylemmäs ja toinen alemmas, ja paahda bataatteja 220-asteessa 15 minuuttia. Käännä sitten bataatit esim. lastalla ympäri, vaihda peltien paikkoja, ja paahda toiset 15 minuuttia. Sammuta uuni, jätä ovi raolleen ja anna ranskalaisten olla uunissa vielä n. 10 minuuttia. Huom. pienemmässä uunissa kannattaa paahtaa yksi pellillinen kerrallaan.

Ota bataattiranskalaiset uunista pois ja mausta suolalla. Syö heti lämpimänä vaikkapa avokado-aiolin kanssa.

Avokado-aioli

1 avokado
2 rkl joko majoneesia tai turkkilaista jogurttia*
1 valkosipulinkynsi
2 tl sitruunanmehua
suolaa

*vegaaniseen versioon vegaanista majoa tai maustamatonta kaura/soijajugua

Aja ainekset esim. monitoimikoneessa sileäksi tahnaksi. Nauti dippailemalla bataattiranskiksia tahnaan!

keskiviikko 29. maaliskuuta 2017

SUUSSA SULAVAT MURUKEKSIT (V, GF)


Mistä tietää että on harvinaisen erinomainen resepti käsissä? Siitä kun on tarkoitus viedä leipomuksia työkavereille maistettavaksi, mutta lopputulos onkin niin herkullista että päädyt syömään kaiken itse.
Ihanan rapeita, mutta ei missään nimessä kuivia vaan sisältä hieman pehmeitä, ja hieman karamellimaisia murukeksejä – sorry työkaverit, en vain voinut vastustaa!

Ohje löytyi kun selasin kännykkäni vanhoja, melkein vuodentakaisia kuva-arkistoja. Lähdettä ei tietenkään ole tallella. Eli jos tunnistat ohjeen omaksesi niin huikkaa, reseptin kehittelijä ansaitsee kyllä krediitit (vaikka muokkasinkin ohjetta hieman).

Itse en yleensä niin hirveästi välitä banaanista leivonnassa ja tähän ohjeeseen sitä tulee hieman. Mutta ihme kyllä näihin kekseihin se sopii kuin nappi päähän, makuun tulee aavistuksenomainen ripaus lisää karamellimaisuutta. Muu karamellimaisuus tulee kookossokerista, jos et saa sitä käsiisi niin esim. ruokosokeri (myydään myös nimillä inkivääri- ja muscovadosokeri) toimii myös hyvin.

Tein ohjeesta puolikkaan annoksen ja tästä tulee noin kymmenen keksiä, halutessa voit toki tuplata ainesten määrän.

Murukeksit (vegaaninen, gluteeniton)

1 dl kookosöljyä
1 dl kookossokeria
1 rkl kookosnektaria tai muuta nestemäistä makeuttajaa 
1/2 pienehkö kypsä banaani
2 1/2 dl tattari- tai riisijauhoja, itse laitoin molempia puolet ja puolet
1/2 tl (aito)vaniljajauhetta
2 tl leivinjauhetta
ripaus suolaa

Vatkaa sähkövatkaimella kookosöljy (ei tarvitse sulattaa), sokeri, nektari ja banaani tasaiseksi massaksi. Sekoita muut aineet keskenään ja sekoita taikinaan.

Muotoile massasta yksi tanko. Paista leivinpaperilla päällystetyn pellin päällä uunissa 175-asteessa n. 15–18 minuuttia, kunnes keksipötkö on hieman ruskistunut.

Nosta levy pois uunista ja leikkaa pötkylä heti kapeiksi kekseiksi (tai vaikka pienemmiksi neliöiksi). Anna jäähtyä ennen syömistä.

keskiviikko 22. maaliskuuta 2017

VEGEN MAUKAS BOLOGNESE (V, GF)


Se on jännä miten ruokatottumukset muuttuvat, ja lopulta uudesta tuleekin se normaali.

Huomasin nimittäin hetki sitten, etten ole oikeastaan ostanut lihaa kotiin enää aikoihin. Viimeiset jauhelihat, kasslerit ja muut eläinosat on syöty pakkasesta pois, ja uusia ei ole tullut hankittua tilalle. Kaikki tämä on tapahtunut oikeastaan aika huomaamatta ja pikku hiljaa, ilman kummempia kriiseilyjä tai tietoisia päätöksiä.

Sama vaikutus näkyy myös ulkona syödessä, harvemmin sitä tulee liharuokaa tilattua. Varsinaista kasvissyöjää minusta ei varmaan koskaan tule (koska kulinarismi), mutta jonkinlaiseksi kotivegeksi olen näköjään muotoutunut.

Jauhelihabolognesen tilalle on tullut uusi kasvipohjainen suosikki, jonka ohje on alunperin poimittu Kasvisruokaa koko perheelle -kirjasta. Ohje on matkalla hieman päivittynyt (niinkuin resepteille usein käy), mm. alkuperäisen ohjeen belugalinssit ovat muuttuneet pavuiksi – voit käyttää kumpia vain. Helppo, nopea ja maukas arkiruokaresepti joka tapauksessa olkaas hyvät.

Huom. bolognesen voi hyvin valmistaa myös vegaanisena versiona esimerkiksi Yosan kaurafraichea tai Oatlyn iMat fraichea käyttämällä.

Vegebolognese (2 isoa annosta)

1 porkkana
1 sipuli
öljyä
1 1/2 dl mustia keitettyjä papuja (huuhtele)
1 tölkki kokonaisena säilöttyjä tomaatteja (tai laadukasta tomaattimurskaa)
2 dl ranskankermaa, tai vegaaniseen versioon kaurafraichea 
1 dl vettä
1/2 rkl kasvisfondia
1 tl kookossokeria (tai muuta makeuttajaa)
1 rkl omenaviinietikkaa
n. 1 tl srirachaa tai muuta chilikastiketta (tai enemmän maun mukaan)
muutama tl kuivattua oreganoa
suolaa + pippuria

(gluteenitonta) pastaa tai spagettia*

Kuori porkkana ja raasta karkealla terällä. Hienonna sipuli. Kuullosta kasviksia hetki öljyssä pannulla, ja lisää loput ainekset. Anna poreilla noin vartin.

Keitä pasta ohjeen mukaan. *Oma suosikkini on Urtekramin gluteeniton luomupenne, joka sisältää sekoituksen maissi-, riisi-, tattari- ja kvinoajauhoja (eikä mitään muuta).

Tsekkaa kastikkeen maut ja säädä tarvittaessa. Kaada kastike blenderiin tai esim. monitoimikoneeseen ja surauta sileäksi (pienet sattumat eivät haittaa).

Tarjoile pastan ja esimerkiksi tuoreen basilikan kanssa.

perjantai 17. maaliskuuta 2017

SUPERHERKULLINEN KASVISPIZZAVUOKA (GF)


Oletko jo törmännyt kaupassa violettiin bataattiin..? Purppurabataatissa on hieman parfyymimainen tuoksu ja maku, ja juures ei ole ihan niin makea kuin se oranssi versio. Tuoreena käytettynä siitä saa aivan mahtavan värisen lopputuloksen, mutta kuumentaessa violetti väri muuttuu aika tummaksi ja komein väriloisto katoaa.

Olen ostanut violetteja bataatteja nyt muutamaan otteeseen, ja molemmilla kerroilla bataatit ovat harmikseni olleet vähintään puoliksi sisältä pilaantuneita, vaikka ulkoa näyttävätkin olevan kunnossa. En tiedä onko ollut vain huonoa tuuria vai mistä johtuu..

Tähänkin pizzamaiseen kasvisvuokaan oli tarkoitus tulla violetti pohja, mutta vain noin kolmasosa ostamistani purppurabataateista oli käyttökelpoisia, joten laitoin lopulta noin 1/3 violetteja bataatteja ja 2/3 oransseja bataatteja. Ehkä ihan hyvä niin, sillä lopputulos oli todella maukas! Oranssien bataattien lievä makeus saattaakin olla se ratkaiseva tekijä, mikä tekee kokonaisuudesta niin herkullisen.

Pizzavuoan juju on siinä, että pohja valmistetaan pelkästään bataatista, ilman mitään jauhoja. Vuoka on todella helppotekoinen, ainoa hieman työläämpi vaihe on bataattien raastaminen. Mutta laita vaikka joku perheenjäsen hoitamaan raastehommat sillä aikaa kun sinä toimit työnjohtajana. ;)


Kasvispizzavuoka (1 vuoallinen, gluteeniton & viljaton)

n. 600 g bataattia
1 luomumuna (ei välttämättä ole tarpeellinen, laitoin varmuuden vuoksi sidosaineeksi)
1 tl valkosipulijauhetta
1 tl kuivattua rosmariinia
1 tl kuivattua timjamia
1 tl kuivattua oreganoa
n. 1/2 tl suolaa
1 rkl öljyä (esim. kookosöljyä)

1 dl pakasteherneitä (sulatettuna)
n. 200 g (kirsikka)tomaatteja
n. 100 g mozzarellaa
halutessa: pinjansiemeniä

pari rkl pestoa
tuoretta basilikaa

Laita uuni lämpiämään 180-asteeseen.

Kuori bataatti/bataatit ja raasta se karkealla terällä. Jos käytät violettia bataattia, se on sen verran kuivaa, ettei nesteitä juuri irtoa, mutta purista oranssista bataattiraasteesta ylimääräiset nesteet pois (vaikka nyrkissä). Sekoita mausteiden ja munan kanssa (jos käytät).

Laita ruokalusikallinen öljyä uunivuoan pohjalle ja lämmitä vuokaa uunissa kunnes öljy on kuumentunut. Ota vuoka pois uunista, levitä pohjalle bataattiseos ja paahda pohjaa uunissa n. 15 minuuttia.

Leikkaa tomaatit ja mozzarella siivuiksi. Lisää herneet, tomaatit ja mozzarella (ja mahdolliset pinjansiemenet) paahdetun bataattipohjan päälle ja paahda vielä noin toiset 15 minuuttia. Lopussa voit paahtaa vuokaa hetken grillivastusten alle niin juusto hieman ruskistuu.

Ripottele pizzavuoan päälle pestokastiketta ja tuoretta basilikaa, ja tarjoile ruoka lämpimänä.

Ohje muokattuna Vegetarian Living -lehdestä.

keskiviikko 15. maaliskuuta 2017

HYVÄÄ KAUNISTA: PÄÄRYNÄ-LAKRITSITUOREPUURO (GF, V)


Monelle Instagramia selanneelle on varmasti tuttu anniskk-niminen, hauskoja ja erittäin koristeellisia smoothiekulhoja täynnä oleva tili. Ja ehkä olet jo käynyt Kampin keskuksen ylimmässä kerroksessa sijaitsevassa, uudehkossa Date + Kale -kahvila/ravintolassa.

Molempien takana on nainen nimeltä Anni Kravi, ja viimeimpänä tuotoksena ulos on putkahtanut vielä keittokirjakin. Anni liputtaa vahvasti kasvilähtöisen (plant-based) reseptiikan ja mahdollisimman vähän käsiteltyjen raaka-aineiden puolesta, ja sehän sopii hyvin tällekin tontille.

Hyvää kaunista -kirjan nimi on englanniksi Porridge, ja kirja on tosiaan täynnä erilaisia puuroja, niin lämpimiä kuin kylmiä tuorepuurojakin. Mutta on mukana myös smoothiekulhoja, suolaisia kulhoja, tahnoja, jälkkäreitä ja sen sellaista.

Kirjassa käytetään paljon erilaisia superfoodeja ja muita vähän erikoisempia raaka-aineita. Itsellänihän kaapit pursuilevat kaikenlaista pikkumurua ja superfoodhärpäkettä (löytyy jopa kirjassa mainittuja kuivattuja ruiskukkia ja sienijauheita), mutta ymmärrän ettei ns. normaaleilla ihmisillä tilanne ole sama. Kirjan ohjeissa näitä erikoisuuksia käytetään kuitenkin lähinnä vain puurojen ja muiden kulhojen päällisinä, ja näkisin että niiden tilalla voit hyvin käyttää sitä mitä kaapista tai pakastimesta sattuu löytymään ilman että reseptit kärsivät. Osan päällisistä vois myös valmistaa itse ja niihin löytyy kirjasta ohjeet.

Sanoisin että suloisen näköinen Hyvää kaunista sopii kaikille kulhoruokien ystäville ja terveellisestä ruoasta kiinnostuneille. Eniten kirjasta saavat irti varmaankin ne, joille tämäntyyppinen ruokamaailma on jo tutumpi, mutta ohjeet ovat sen verran helppoja ja yksinkertaisia, että kuka vaan voi niitä valmistaa.


Kokeilin testata kirjan päärynä-lakritsituorepuuroa, mutta oikaisin ohjeessa muutamassa kohtaa: reseptissä mainitaan itse tehty hamppumaito, mutta kaapissani sattui olemaan mantelimaitoa niin käytin sitä, heitin sekaan vaan hieman aitovaniljajauhetta ja kookosnektaria. En myöskään jaksanut tehdä omaa tahiniani, vaan käytin kaupan valmista. Puurosta tuli yllättävänkin kivanmakuinen – päärynän ja lakritsin maut sopivat todella hyvin yhteen!

Ohjeen nimi on bircher, mutta en ole ihan varma miksi, eikös se ole enemmin joku mysli eikä tämä mysliltä vaikuta... Alkuperäisessä ohjeessa nestettä on myös aika paljon, ja lopputulos jää mielestäni liian vetiseksi, joten vähentäisin nesteen määrää noin puolisen desiä. Ilman päällisiä tuorepuuro ei ole mikään maailman esteettisin ilmestys, mutta maku on onneksi kohdillaan. ;)

Päärynä-lakritsituorepuuro (1 annos)

1 (luomu)päärynä 
1 dl (gluteenittomia) kaurahiutaleita
1 rkl chiansiemeniä
1/2 tl lakritsijuurijauhetta (laitoin itse hieman enemmän ja käytin lakritsijauhetta)
2 dl vaniljalla maustettua hamppumaitoa tai muuta kasvimaitoa*

Lisukkeet: kuivattu viikuna (laitoin aprikoosia)
mustikoita (en laittanut)
vadelmia
tyrnimarjoja tai karpaloita (en laittanut)
tahinia 
viipaloitua päärynää
laitoin lisäksi: chiansiemeniä

*Käytin mantelimaitoa ja maustoin sen 1 tl aitovaniljajauheella + 1 tl kookosnektarilla. Vähentäisin myös nesteen määrää noin puoli desiä.

Valmista puuro edellisenä iltana: pese päärynä ja leikkaa siemenkota pois. Raasta päärynä karkealla terällä. Sekoita huolellisesti muiden ainesten kanssa ja laita yön yli tekeytymään jääkaappiin.

Kaada aamulla puuro tarjoiluastiaan ja koristele lisukkeilla.

Kirja saatu arvostelukappaleena.

torstai 9. maaliskuuta 2017

APRIKOOSI-LINSSITÄYTTEISET KURPITSAT (V, GF)


Inspiroiduin kovasti viime viikkoisesta Marokon matkastani, ja halusin heti testailla samaa makumaailmaa omassa keittiössäni.

Lisäksi bongasin lähikaupasta söpöjä pikkuisia myskikurpitsoita, oli pakko heti ostaa! Nämä minikurpitsat ovat suloisen ulkonäön lisäksi myös käytännöllisiä, sillä yksi kurpitsa on juuri sopivankokoinen syötävä yhdelle henkilölle, eli hävikinpelkoa ei ole samalla tavalla kuin niissä jättikurpitsoissa. Plus näiden käsittely on paljon helpompaa.

En saanut reissulla vielä tarpeekseni linsseistä, joten laitoin niitä kurpitsojen täytteeksi. Linssien tilalle kävisi hyvin myös esimerkiksi kvinoa. Ja kuivattujen aprikoosien tilalla voi käyttää myös esimerkiksi rusinoita tai kuivattuja taateleita, laita kuitenkin ehdottomasti jokin makea komponentti. Kokonaisuuteen tuli jotenkin todella onnistunut ja monipuolinen makumaailma vaikka reseptiikka syntyikin täysin improvisoiden. Tätä täytyy tehdä pian uudelleen!


Täytetyt kurpitsat (2:lle)

2 pientä myskikurpitsaa (tai 1 isompi)

1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
1/2 tl jeeraa
1/2 tl paprikamaustetta
1/2 tl kurkumaa
1/2 tl kanelia
1/2 tl korianterinsiemeniä tai jauhettua korianteria
suolaa + pippuria maun mukaan

paketti (esikypsennettyjä) linssejä
noin 1 dl kuivattuja aprikooseja
granaattiomenan siemeniä
tuoretta (vahvaa) minttua

2 rkl turkkilaista jogurttia (tai vegaaniseen versioon maustamatonta kaura/soijajogurttia)
1 rkl tahinia
1 tl sitruunanmehua
suolaa

Leikkaa kurpitsat puoliksi. Sivele leikkuupintaan hieman öljyä ja paahda 200-asteessa n. 30–40 minuuttia (tai enemmänkin kurpitsan koosta riippuen) kunnes kurpitsan sisus on haarukalla kokeiltaessa pehmeää.

Pilko sipuli pieneksi ja siivuta valkosipulinkynnet. Lämmitä miedolla lämmöllä n. 1–2 rkl öljyä ja kuullota sipuleita hetki. Lisää mausteet ja sekoittele vielä noin minuutti. Lisää lopuksi huuhdellut linssit ja sekoittele kunnes ne ovat lämmenneet. Maistele että mausteita on riittävästi ja lisää tarvittaessa. Ota pannu pois levyltä ja sekoita joukkoon pienemmäksi pilkotut aprikoosit.

Valmista jogurtti-tahinikastike vispaamalla aineet sekaisin. Jos kastike on kovin jähmeää, lisää siihen hieman vettä tai öljyä.

Ota paahdetut kurpitsat uunista ja kaavi siemenet pois. Lusikoi kurpitsan sisus linssien sekaan ja sekoittele tasaiseksi. Jos linssiseos on päässyt viilenemään, sitä voi lämmittää hetken. Täytä sen jälkeen kurpitsat linssiseoksella. Valuta kastike täytettyjen kurpitsoiden päälle ja viimeistele annokset ripottelemalla päälle reilusti tuoretta minttua ja granaattiomenan siemeniä.

keskiviikko 8. maaliskuuta 2017

PALA MAROKKOA: CASABLANCA & MARRAKECH


Talvilomareissuni oli tänä vuonna vähän lyhyempi ja tavallista lähempänä. Kohteen kriteereinä oli sijainti Euroopan ulkopuolella, mutta suht lyhyen lennon päässä (ja sellainen missä en ole ennen käynyt, joten esimerkiksi Turkki, Egypti ja Israel olivat poissa laskuista), ja valinnaksi päätyi Marokko.

Marokosta ei ollut etukäteen ihmeempiä odotuksia. Tiesin että kyseessä on arabien asuttama muslimimaa, mutta kuitenkin sieltä maltillisemmasta päästä. Ja tämä pitikin hyvin paikkansa, esimerkiksi vain osalla naisista näkyi olevan hiukset peittävä huivi (hijab). Itse myös esimerkiksi kuljin ihan reteästi olkapäät paljaana jos oli kuuma päivä, enkä huomannut eroa suhtautumiseen siihen kun iltaisin pidin paksua takkia päällä – huutelua tuli yhtä paljon/vähän. Tähän huuteluun olin etukäteen varautunut, ja sitä saikin kuunnella enemmän kuin tarpeeksi. Välillä homma meni jopa niin överiksi ettei voinut kuin purskahtaa nauruun, mutta kaikkeen onneksi tottuu.


Vierailemamme kaupungit erosivat toisistaan kuin yö ja päivä.

Casablanca ei kaupunkina ole turistien suosiossa ja ymmärrän kyllä miksi. Kaupunki on pääosin aika rähjäinen ja likainen, ja joskus kauniita olleet siirtomaa-ajan valkoiset rakennukset ovat päässeet ränsistymään. Nähtävyyksiä ei ole oikeastaan kuin yksi: Hassan II:n moskeija. Moskeija on kyllä todella komean näköinen ja pihassa seisoo maailman korkein minareetti. Sisältä paikka oli rempassa joten valitettavasti emme päässeet sinne kurkistamaan.

Casablancassa on myös pitkä hiekkaranta, mutta aallot käyvät yleensä sen verran kovaa, ettei se ole varsinaisesti uimarien suosiossa. Reissullamme oli uimista ajatellen muutenkin turhan viileä keli, lämpötilat kun vaihtelivat päivästä riippuen 12–20 asteen välillä ja vasta Marrakechissa päästiin reilusti yli 20-asteen (jopa lähelle kolmeakymmentä astetta).

Hyvä puoli Casablancassa on se, että kun siellä on todella vähän turisteja niin meininki on tietyllä tavalla autenttisempaa. Mutta mitään itämaista eksotiikkaa sieltä ei kannata hakea.


Sen sijaan Marrakech (tai erityisesti sen vanha kaupunki eli Medina) on suoraan Tuhat ja yksi yötä -satukirjan sivuilta reväisty. Ja täältä löytyvät tietysti ne turistit lieveilmiöineen.

Medinan soukeissa eli kapeilla markkinakujilla on mahdotonta kulkea metriä pidemmälle ilman että joku huutelee perään tai yrittää muuten saada huomiosi, tarkoituksenaan toki myydä jotain. Samalla vasemmalla ja oikealla kaahaavat mopot ja skootterit hurjalla vauhdilla, joten saat koko ajan vilkuilla sivuillesi ettei joku ole ajamassa päälle. Ilmassa leijuu mausteiden ja parfyymien tuoksu sekoittuneena mätänevien roskien ja hevosenlannan hajuun. Kaikille aisteille jotain siis. ;)


Itse olen matkustanut paljon erilaisissa paikoissa ja en sinällään helposta hätkähdä, mutta Marrakechissa kärsivällisyyttä koetteli loputon rahan kärttäminen. "Hei oletko eksynyt, neuvon sinut oikeaan suuntaan, anna rahaa". "Hei kannoin laukkuasi 50 metriä, anna rahaa". "Otit kuvan jostain, anna rahaa". Nämä tyypit eivät lain mukaan saisi edes olla pyytelemässä rahaa (erityisesti oppaina esiintyvät) joten älä anna lanttiakaan. Todennäköisesti kinuaminen jatkuu tai saat kuulla jonkun nyyhkytarinan miten pyytäjän pitää ruokkia kolme pikkuvauvaa, mutta pysy tiukkana ja kävele pois.

Alueen keskusaukio Jemaa el-Fna on hälyisä ja kaoottinen keskittymä ruokakojuja, käärmeenlumoojia, hennatatuoijia, akrobaatteja ja kaupustelijoita. Omaan makuuni tämä oli liian turistirysämäinen paikka, mutta käy ihmeessä vilkaisemassa. Kunhan muistat pysyä kaukana apinoiden kanssa liikkuvista tyypeistä (eläinparat), niistä hennatatuoijista (yksi oli jo tuikkaamassa väriä käteeni ennenkuin ehdin edes kieltäytyä) ja oikeastaan kaikista muistakin (joku on koko ajan kiskomassa rahaa sinusta).


Muutamista epämääräisistä kohtaamisista huolimatta suurin osa marokkolaisista on hyvin ystävällisiä. Medinan basaarien kiertely on hauskaa hommaa, ja kaupustelu ei sinällään ole aggressiivista. Yleensä lyhyt non merci / no thanks, pään pudistus tai pelkkä ignooraus riittää hiljentämään huutelijan. Myynnissä ollut tavara näytti ihan asialliselta ja laadukkaalta kamalta (mm. paljon aitonahkaisia tuotteita), ei mitään aasialaisilta markkinoilta tuttua halpakrääsää.

Pyrin ostamaan matkoilta hyvin vähän mitään ei-käyttötuliaisia, joten tältä reissulta toin mukanani vain mm. hieman mausteita, yhden pikkulautasen ja Marokon erikoisuutta eli arganöljyä. Arganöljy valmistetaan arganpuun pähkinöistä jauhamalla ja siitä on olemassa ruoanlaittoon ja ihonhoitoon käytettäviä versioita. Sitä myydään kaikkialla kohtuulliseen hintaan eli on vähän tuollainen pakollinen tuliainen melkeinpä.


Ruokapuolella odotin lähi-itään kallellaan olevia makuja ja ihania mausteita. Maustepuoli tosin jäi melko vajaaksi, jostain syystä sain syödäkseni pääosin hyvin miedosti maustettua ruokaa, en tiedä oliko sitten vain huonoa tuuria. Mutta ruoka oli yleisesti ottaen kaikkialla ihan hyvää kuitenkin.

Kasvisruokaa tuntui olevan aika huonosti saatavilla, usein ainoa vaihtoehto oli couscous kasviksilla tai harira-niminen linssikeitto. Jälkimmäinen oli kyllä hyvää, mutta ei samaa ruokaa viitsi kovin monena päivänä syödä. Perinneruoka taginea oli tarjolla laajasti, mutta kannattaa kysyä tuleeko annoksen mukana kasviksia, ja jos ei niin tilata ne extrana. Muuten saattaa käydä niin, että pöytään tulee saviruukussa yksi ainoa iso klöntsä lammasta eikä kirjaimellisesti mitään muuta.

Joka välissä tarjoillaan hyvänmakuista minttuteetä, mutta varmista ensin onko juoma complimentary ja kannattaa pyytää se ilman sokeria (ellet pidä supermakeasta juomasta). Ravintoloissa pöytään tuodaan yleensä myös kupillinen (tai useampi) erilaisia ja herkullisia oliiveja, nam!

Ihanaa tuorepuristettua appelsiinimehua on kaikkialla saatavilla ja se on todella edullista. Esimerkiksi toisen hotellimme aamiaisella oli niin iso kannullinen mehua, etten edes jaksanut juoda kaikkea! Katukojuista lasillisen tuorepuristettua mehua saa puoli-ilmaiseksi eli noin 50 sentillä.


Tässä vielä muutama hotelli- ja ravintolavinkki mikäli suunnittelet matkaa samoille suunnille.

Hotellit
Le 135 Hôtel: Moderni ja edullinen hotelli Casablancassa, business-tyyliset siistit ja tilavat huoneet.
Riad da Essalam: Ihanan tunnelmallinen ja koristeellinen riad Marrakechin vanhassa kaupungissa (kuva huoneesta ylempänä kollaasissa).

Ravintolat 
Yleinen huomio: ravintoloissa ei usein löydy englanninkielistä menua (ainakaan Casablancassa) joten jos et osaa yhtään ranskaa, kannattaa ladata esim. Google Translate -applikaatio.

Casablanca
Le Patio: Hieman modernimpaa (ranskalais-marokkolaista) ruokaa, söin hyvänmakuisen kala-annoksen. Sisäpihalla kiva puutarha.
Khos: Kahvila, josta saa hyvin erikoisruokavalioruokaa, mm. gluteenitonta ja vegaanista. Söin ihan maittavan, mutta kokoon nähden vähän kalliin (n. 15 €) brunssin (toisiksi alin kuva: mm. munakasta, hummusta, ja ilmeisesti teff-jauhoista tehtyjä lettuja)
Soucial Boulevard: Fantastinen palvelu, valmistivat meille aamiaista toiveidemme mukaan ohi listan.
Al Mounia: Suosittu paikka, jota suosittelen hieman varauksella. Perinteistä marokkolaista ruokaa kauniissa rakennuksessa, mutta mielestäni ylihintainen. Plus rahastivat minttuteestä, mitä mikään muu paikka ei tehnyt.

Marrakech (Medina)
Narajn: Lyhyt, mutta ehkä koko reissun kiinnostavin ruokalista, täältä löytyi myös vegeruokaa helposti. Ruoka modernia marokkolais-libanonilaista (alin kuva: kurpitsaa, tahinia ja za'ataria)
Dar Anika: Kaunis miljö, hyvää (melko perinteistä) ruokaa ja äärimmäisen hyvä palvelu.
Pepe Nero: Marokkolais-italialaista ruokaa, reissun kenties parhaat ruoat löytyivät täältä.

***
Suosittelen Marokkoa lämpimästi matkakohteena, kunhan pidät mielessä muutaman jutun: anna huuteluiden mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, ja pidä rahankärttäjien suhteen tiukka linja. Ja muista tinkiä kaikesta! :)

torstai 23. helmikuuta 2017

HYVÄN MIELEN RAIKAS SITRUSPUURO (V)


Sain todella v-mäisen sotkun aikaiseksi muutama päivä sitten. Pesin keittiön altaan päällä kivistä ja erittäin painavaa mortteliani, kun se lipsahtikin liukkaista sormista suoraan altaaseen. Joka on siis valkoista posliinia. Toivoin heti että olisin selvinnyt tilanteesta säikähdyksellä mutta nope –  pohjaan tuli joka puolelle risteileviä hiusmurtumia. :( Onneksi allas pitää edelleen vettä, mutta eihän sinne uskalla mitään laskea ettei räsähdä paloiksi koko paska. Korjausta odotellessa..

Kokkausinspiraatio katosi saman tien, joten ei muuta kuin helppo ja nopea lohturuoka kehiin. Omalla kohdallani tämä tarkoittaa yleensä jonkinlaista herkkupuuroa.

Raikas ja puuro eivät yleensä ole sanoja jotka löytyy samasta lauseesta. Tai makuja jotka löytyvät samalta lautaselta. Mutta tulipa testattua että sekin on mahdollista, kun pöydällä pitkään kypsynyt, erittäin muhkeassa kunnossa oleva veriappelsiini piti saada käytettyä johonkin. Epäilin hetken sopisiko hedelmämehu puuroon, kun minulla on hieman kammoja maitomaisten ja mehumaisten asioiden yhdistämisestä. Mutta ei hätää, lopputulos olikin tosi maukas ja juuri sopivan raikas! Extraväriksi laitoin mukaan hieman kurkumaa ja päälle tein makeankirpeää kastiketta.

Tuli vähän parempi mieli.


Raikas sitruspuuro (1 isohko annos)

2 dl kauramaitoa
1 dl kookosmaitoa
1 1/2 dl (gluteenittomia) kaurahiutaleita
ripaus aitovaniljaa tai vaniljauutetta
pieni ripaus suolaa
1 veriappelsiinin mehu
halutessa: ripaus kurkumaa
halutessa: hieman raastettua inkivääriä

päälle halutessa:
1 rkl kookosmannaa
1 tl kookosnektaria
muutama tl veriappelsiinin mehua
aitovaniljaa

Kiehauta kaura- ja kookosmaito. Lisää hiutaleet ja mausteet. Keitä puuroa välillä sekoittaen noin viitisen minuuttia tai pakkauksen ohjeen mukaan. Sekoita loppupuolella joukkoon veriappelsiinin mehu.

Jos teet kastiketta: sulata kookosmanna pehmeäksi. Vispaa sekaan hieman makeutusta ja nestettä tarpeen mukaan, kunnes koostumus on sopivan juokseva. Valuta puuron päälle ja nauti heti.

************

Blogi ja minä lähdemme pienelle talvilomalle, joten palaillaan muutaman viikon päästä! Aurinkoisia talvipäiviä! 

tiistai 21. helmikuuta 2017

APRIKOOSI-KVINOA-MYSLIPATUKAT (GF, V)


Innostuin edellisen postauksen kolmivärisestä Kvinoa-Mixistä sen verran, että testailin heti perään toistakin reseptiä. Olen testannut kvinoaa välipalapatukoissa ennenkin ( -> viikuna-kvinoapatukat), ja todennut sen sopivan patukoihin erinomaisesti. Tällä kertaa halusin valmistaa myslimäisempiä patukoita, sellaisia jotka paahdetaan uunissa.

Kokelin ensin paahtaa itse kvinoaa kattilassa (puffed quinoa), mutta sain onnistumaan vain muutaman paahdetun jyväsen ja kasan mustia palaneita. Tässä on jokin sama kirous kuin maissijyvissäkin, en vain yksinkertaisesti saa niitä kunnolla paahdettua popkorniksi, vaan aina osa palaa ja osa ei paahdu ollenkaan. Ehkäpä joudun ostamaan kvinoani valmiiksi paahdettuna (mistäs sitä saisi..?).

Mutta vaikka en saanut näihin patukoihin popkvinoaa, niin tavallinen versio sopii oikein hyvin myös. Kvinoa tuo patukoihin mukavasti rapeutta ja pähkinäistä makua, ja kuivattu aprikoosi viimeistelee kokonaisuuden. Nams!


Aprikoosi-kvinoa-patukat (n. 8–12 kpl koosta riippuen)

1 dl (kuorellisia) manteleita
1 dl (gluteenittomia) kaurahiutaleita
1 dl kvinoaa

1 dl kuivattuja aprikooseja
2–3 rkl nestemäistä makeutusta (esim. kookosnektari tai ei-veganiseen versioon hunaja)
2 rkl neutraalinmakuista öljyä (esim. oliiviöljy tai sula kookosöljy)
1 pellavamuna (1 rkl pellavansiemenrouhetta + 3 rkl vettä) tai 1 luomumuna
ripaus suolaa

Huuhtele ensin kvinoaa hetki siivilässä juoksevan veden alla ettei siitä tulee kitkerää.

Rouhi mantelit hieman pienemmiksi. Laita kaurahiutaleet, mantelit ja kvinoa paistoastiaan. Paahda 180-asteessa 8–10 minuuttia, tai kunnes kvinoa on saanut hieman väriä. Heiluttele astiaa paistamisen puolivälissä.

Sekoita pellavansiemenrouhe ja vesi keskenään, ja laita tekeytymään muutamaksi minuutiksi.

Pilko aprikoosit pienemmäksi. Sekoita paahdetut ainekset aprikoosien, makeutuksen, öljyn, pellavamunan ja suolan kanssa sekaisin. Maista ja lisää makeutusta tai suolaa tarvittaessa.

Painele massa n. 10 x 20 cm kokoiseen, leivinpaperilla vuorattuun astiaan. Paahda 180-asteessa n. 25–30 minuuttia, kunnes pinta on muuttunut kullanruskeaksi. Tarkkaile ettei pinta pääse ruskistumaan liikaa.

Anna jäähtyä ja leikkaa patukoiksi tai neliöiksi. Patukat ovat parhaimmillaan tuoreeltaan, mutta säilyvät myös hyvin muutaman päivän jääkaapissa.


PS. Jos et ole jo käynyt tilaamassa itsellesi Risellan tarjoamaa kvinoa-tuotenäytettä niin teepäs niin täällä. Samalla voit tsekata Instagram-kisan ohjeet.

perjantai 17. helmikuuta 2017

VEGAANISET BURGERIT KVINOA-PAPUPIHVEILLÄ



Kaupallinen yhteistyö Suomen Blogimedian ja Risellan kanssa

Ehkä vielä muistat takavuosien mainosrenkutuksen: "Risella, Risella, Suomen suosituin riisi on Risella". Tehokas korvamato, kun melodia palautui heti ainakin omaan mieleeni vielä vuosikymmenienkin jälkeen.

Riisitunnettavuus Risellalla on siis hanskassa paremmin kuin hyvin, mutta tiesitkö että brändi tekee nykyään paljon muutakin. Erilaisten riisien lisäksi valikoimissa on mm. kvinoaa, couscousta ja riisi-linssiseoksia, koko tuotevalikoiman näet täältä.

Jos olet lukenut blogiani yhtään enemmän, tiedät että täällä ollaan kvinoafaneja. Erityisesti innostuinkin Risellan Kvinoa Mixistä, joka on kolmen erilaisen (valkoisen, punaisen ja mustan) kvinoan sekoitus! Punaisen ja mustan kvinoan testaaminen on ollut mielessä jo pidempään, joten kätevää että tässä on samassa pakkauksessa kaikki kolme. Näistä saa tosi hauskan värisen lisän moneen ruokaan.


Kvinoa on yllättävänkin monipuolinen raaka-aine, josta hyvänä esimerkkinä on tämän blogin arkistot. Reseptejä löytyy aika laidasta laitaan: salaateista välipaloihin ja jopa yksi kvinoapizza. Koostin alle aiemmin julkaistuja ohjeita antamaan kvinoa-inspiraatiota:

Kvinoa-puuro
Kaura-kvinoa aamu/välipalakeksit
Viikuna-kvinoapatukat
Viljaton kvinoapizza

Salaatit:
Punajuurella maustettu kvinoa salaatissa
Pestolla maustettu kvinoa salaatissa
Sitruuna-tahinikastikkeella maustettu kvinoa salaatissa
Harissalla maustettu kvinoa salaatissa

Tuotenäyte
Jos kvinoa on jäänyt sinulle hieman vieraaksi raaka-aineeksi, niin nyt Risella tarjoaa mahdollisuuden päästä testaamaan tuotetta omassa keittiössä! Tilaa täältä tuotenäyte joko Kvinoaa, Kvinoa Mixiä tai Couscousia.

Kilpailu
Tämän lisäksi voit halutessa vielä osallistua Risellan Instagram-kisaan. Eli kokkaile esimerkiksi jokin ruoka Risellan tuotteilla, ota kuva, tägää se merkillä #risella ja jaa Instagramiin. Kilpailua varten sinulla pitää olla avoin Instagram-tili. Palkinto on mielestäni erittäin hyvä, eli voittaja saa 300 euron rahapalkinnon ja muhkean tuotepaketin. Tuomareina toimivat allekirjoittaneen lisäksi Jotain maukasta -blogin Mari ja Si Moda -blogin Kaisa, ja osallistumisaikaa on 10.3.2017 asti. Tarkemmat kilpailusäännöt täällä.


Kvinoa sopii erittäin hyvin välipalojen ja salaattilisukkeen lisäksi myös yhdeksi papupihvin raaka-aineista, tuoden siihen entistä enemmän proteiinipitoisuutta ja mukavaa rapeutta. Näiden pihvien kanssa ei ole ongelmaa murentumisen kanssa niinkuin kasvispihvien kanssa voi välillä olla.

En osannut päättää halusinko tehdä portobello- vai bataattiburgereita, joten tein molempia yhtä aikaa – alasämpylänä toimii bataatti ja kantena portobello. Sienet ja baattikiekot valmistuvat kätevästi uunissa yhtä aikaa pihvien kanssa. Toki voit halutessasi käyttää esim. kaurasämpylää tai ihan tavallistakin sämpylää.

Valmiit papu-kvinoapihvit voi hyvin myös pakastaa ja lämmittää myöhemmin käyttöön.

Papu-kvinoapihvit (8 kpl)

1 dl Risellan kvinoaa
2 dl vettä
2 tl kasvisfondia

1 rkl pellavansiemenrouhetta + 3 rkl vettä (tai ei-vegaaniseen versioon luomumuna)
3–4 dl (esikeitettyjä) papuja, esim. mustapapuja tai mustasilmäpapuja
kourallinen hienonnettua minttua tai esim. korianteria tai lehtipersiljaa
1/2 dl mantelijauhoja
1 limen mehu
2 rkl tomaattipyrettä
1 tl srirachaa tai muuta chilikastiketta
1 tl savupaprikaa
1/2 tl suolaa

Huuhtele kvinoa tiheässä siivilässä (tämä poistaa kvinoan pinnalla olevaa saponiinia, joka saattaa aiheuttaa kitkerää makua). Jos siiviläsi on liian harva, käytä esim. harsoa tai suodatinpussia. Kaada kvinoa kattilaan ja mittaa mukaan vesi ja fondi. Kiehuta ja anna hautua kannen alla miedolla lämmöllä 15 minuuttia. Tässä ajassa veden pitäisi olla haihtunut kokonaan, jos ei ole, niin keittele vielä ilman kantta hetki. Tarkkaile myös ettei vesi haihdu liian nopeasti ja kvinoa pala pohjaan.

Sekoita pellavansiemenrouhe ja vesi, ja laita tekeytymään noin viideksi minuutiksi.

Huuhtele pavut ja muusaa ne tahnamaiseksi (ei tarvitse olla täysin sileää) esimerkiksi perunanuijalla tai morttelissa. Lisää muut ainekset ja sekoita kaikki hyvin keskenään. Mausteita saa laittaa ohjetta reilumminkin, maistele vähän taikinaa ja lisää tarvittaessa. Taputtele taikinasta pihvejä ja paista leivinpaperilla päällystetyn levyn päällä 180-asteessa n. 10 minuuttia, käännä ympäri ja paista toiset 10 minuuttia. Pihvit voi maistaa myös pannulla öljyssä (n. pari minuuttia per puoli), jolloin pinnasta tulee entistä rapeampi.

Burgeri-ainekset

portobellosieniä
ja/tai bataattia
avokadoa 
rapeaa salaattia
tomaattia
valmista Sriracha Mayoa (vegaaninen tuote) 
tai esim. tavallista majoa + tilkka srirachaa ja ripaus savupaprikaa

Leikkaa sienistä jalat. Pese ja kuivaa bataatti, ja leikkaa se kiekoiksi (ei tarvitse kuoria). Ripsottele molempien päälle hieman öljyä ja paahda 180-asteisessa uunissa noin 15–20 minuuttia.

Kasaa burgerin väliin salaattia, papu-kvinoapihvi, siivutettua avokadoa ja tomaattia, reilu lusikallinen majoa ja viimeistele kannella.

maanantai 13. helmikuuta 2017

GLUTEENITON *JA* VEGAANINEN SUKLAAKAKKU


Vietimme ystävien kanssa esi-ystävänpäivä-illallisjuhlia jo viikonloppuna, jolloin pääsin testamaan kahta uutta asiaa. Ruokapöytää, johon ääreen mahtuu istumaan enemmän kuin kolme henkeä, ja tätä erilaisiin tonton-ruokavalioihin sopivaa suklaakakkua. Molemmat läpäisivät testin mukavasti. Ei nimittäin ole kovin helppo löytää kakkureseptiä, joka on SEKÄ gluteeniton ETTÄ vegaaninen, mutta EI raakakakku, vaan ihan sellainen tavallinen uuniin laitettava.

Kakun alkuperäinen ohje on Minimalist Bakerilta, tosin muokkasin ohjetta hieman ja tein kakkuun vain kaksi kerrosta. Raaka-ainelista on toki edelleen pitkä kuin nälkävuosi, mutta raaka-aineet eivät onneksi ole kovin kummallisia. Kuorrutteeksi ja päällysteeksi tein omaa sävellystäni, mistä tulikin tosi kivanmakuinen, eikä siinä mielestäni maistunut ollenkaan avokado tai kookos, pelkkä täyteläinen suklaa.

Kakun rakenne on melko kiinteä, mutta ei missään nimessä kuiva, vaan mukavan kostea, olematta kuitenkaan mutakakkumainen. Alla olevasta kuvasta, jossa kakku on leikattu viipaleeksi (ja kuorrute/täyte jähmettynyt) rakenteen näkee aika hyvin.

Kakku ei itsessään ole kovin makea, joten täytteestä/kuorrutteesta kannattaa tehdä hieman makeampi. Väliin sopisi todella hyvin myös esimerkiksi vadelmahillo, ja itse asiassa olisi sinne voinut laittaa marjojakin. Joka tapauksessa marjat ovat kakkuun hyvä lisä ja tuovat siihen hieman raikkautta.

Tässä siis ohje, joka on toistaiseksi paras kaikista kokeilemistani kakkuviritelmistä. Seuraavaksi sitten etsimään hyvää gluteenitonta JA vegaanista, mutta EI suklaista kakkuohjetta. :)


Kaksikerroksinen suklaakakku (GF, V)

1 1/2 dl kasvimaitoa (esim. mantelimaito)
1 tl omenaviinietikkaa
3 rkl pellavansiemenrouhetta + 8–9 rkl vettä
3/4 dl öljyä (esim. sulaa kookosöljyä)
2 dl kookossokeria
2 1/3 dl makeuttamatonta omenasosetta
1 tl vaniljauutetta

1/2 tl suolaa
1 1/2 dl makeuttamatonta (raaka)kaakaojauhetta
1 1/2 dl mantelijauhoa
1 dl (gluteenittomia) kaurajauhoa (voi valmistaa kaurahiutaleista niitä hienoksi blendaamalla)
1 dl riisijauhoa
1 dl tattarijauhoa
2 tl leivinjauhetta
1/4 tl psylliumjauhetta

Sekoita etikka ja maito keskenään.

Sekoita pellavansiemenrouhe veteen ja anna tekeytyä n. 5 minuuttia.

Lisää öljy, sokeri, omenasose ja vaniljauute pellavansiemenseokseen ja sekoita rivakasti kaikki sekaisin. Sekoita lopuksi maito sekaan.

Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää taikinaan (siivilän kautta halutessa). Sekoittele niin ettei taikinaan jää möykkyjä. Taikina saa olla aika paksua, mutta kuitenkin lusikoitavaa. Jos se on liian jähmeää niin lisää hieman kasvimaitoa.

Kaada taikina kahteen öljyttyyn irtopohjavuokaan. Paista 180-asteessa n. 30 minuuttia, kunnes tikulla kokeiltaessa siihen ei jää taikinaa. Anna kakkujen jäähtyä noin vartti ja irrota sitten vuoasta. Laita täyte vasta kunnolla viilentyneiden kakkupohjien väliin ja päälle.

Suklaatäyte

1 avokado
n. 50 g tummaa, laadukasta suklaata (väh. 70 %)
2 rkl (maa)pähkinävoita 
1–2 dl kookosmaidon jähmettynyttä osaa (jääkaapissa säilytetystä purkista)
1–2 rkl kookosnektaria, tai oman maun mukaan 

Sulata suklaa varovasti. Sekoita joukkoon pähkinävoi. Jos et pidä pähkinävoin mausta niin sen voi jättää poiskin. Anna seoksen jäähtyä hetken.

Laita esim. monitoimikoneeseen kaikki ainekset ja surauta sileäksi massaksi. Täytteen paksuutta voi säädellä kookosmaidon määrällä. Maista ja lisää makeutusta halutessa.

Lusikoi puolet täytteestä kakkupohjien väliin ja loput päälle. En ehtinyt antaa oman kakkuni jäähtyä kunnolla, joten kuorrute suli jonkin verran, mutta tuli siitä ihan kiva noinkin. Ripottele päälle marjoja. Laita kakku hetkeksi jääkaappiin niin että kuorrute jähmettyy leikkaamiseen sopivaksi. Kakku säilyy jääkaapissa muutaman päivän.

keskiviikko 8. helmikuuta 2017

SITRUKSINEN HALLOUMISALAATTI


Veriappelsiinien ja muiden sitrushedelmien kausi on juuri parhaimmillaan. Niiden kuoriminen salaattia varten on yleensä varsinainen pain in the ass, mutta tällä kertaa oikaisin hieman leikkaamalla yksinkertaisesti kuoret pois ja siivuttamalla appelsiinit lohkoiksi. Paljon helpompaa ja ulkonäkö on silti kiva.

Tiesitkö, että mitä punaisempi veriappelsiini, sen terveellisempi se on, sillä punainen väri viittaa antioksidanttien määrään. Punainen väri syntyy lämpimien päivien ja kylmien öiden välisen lämpötilavaihtelun seurauksena. Tosin ilmeisesti kaikkia värin syntymekanismeja tai sen voimakkuuteen vaikuttavia tekijöitä ei täysin vielä tunneta. Ehkäpä se kuuluisa kuun asento liittyy tähän. ;) 

Tämä väri-ilottelusalaatti valmistuu todella nopsasti, ainoa "vaativampi" vaihe on halloumin paistaminen, mutta siihenkään ei montaa minuuttia mene. Sillä aikaa ehdit irrottaa vaikka siemeniä granaattiomenasta. Siinäpä toinen operaatio jonka olen aiemmin kokenut jumalattoman vaivalloiseksi, mutta jotenkin se nykyään onnistuukin ihan ilman suurempia kirosanoja. Ehkä harjoitus tosiaan tekee mestarin – tai ainakin näppärämmän.

Halloumi-veriappelsiinisalaatti
paketti halloumia
2 (veri)appelsiinia
punakaalia
granaattiomenansiemeniä
vihreitä lehtiä, esim. salanova- tai tammenlehtisalaattia
tuoretta minttua
halutessa: esim. (mustia) seesaminsiemeniä

Salaatinkastike
3 rkl oliivilöljyä
1 rkl (veri)appelsiininmehua
1 tl dijonia
1 tl hunajaa
ripaus suolaa ja pippuria


Leikkaa halloumi siivuiksi. Paahda viipaleita molemmin puolin kuumalla ja kuivalla pannulla, kunnes pinta hieman ruskistuu.

Kuori ja viipaloi veriappelsiinit. Jätä pala sivuun niin saat puristettua siitä mehun kastikkeeseen.

Valmista salaatinkastike vispaamalla ainekset keskenään. Maista ja säädä ainesten määriä tarvittaessa.

Suikaloi kaali. Revi salaatinlehtiä lautaselle ja sekoita mukaan kaali ja mintunlehdet. Asettele salaattiin appelsiininviipaleet ja paahdetut halloumit. Valuta päälle kastike ja viimeistele annos siemenillä.

perjantai 3. helmikuuta 2017

HELPPOA, HALPAA JA HYVÄÄ: LINSSIKEITTO (GF, V)


Pakko tunnustaa, että itselläni on jonkinlainen (asenne)ongelma mitä tulee kuiviin papujen. "Liota yön yli ja keitä tunti." Ääh kenellä on aikaa tuollaiseen, tai ainakin se vaatii pitkänäköistä ennakkosuunnittelua, mikä ei ole vahvuuksiani.

Mutta kuivat linssit sen sijaan – ne eivät vaadi samanlaisia kommervenkkejä! Pikainen huuhtelu ja sen jälkeen 15–30 minuuttia keittämistä. Tähän pystyy kuka vaan (minäkin).

Linsseissä suosikkejani ovat puy- ja erityisesti belugalinssit. Näitä en ole valmiiksi keitettynä tainnutkaan nähdä missään myynnissä. Belugalinsseissä on mielestäni hieno aromaattinen maku, ja verrattuna vihreisiin ja punaisiin linsseihin olemus on hieman erilainen, ihan kuin pikkiriikkinen papu.

Mutta linssi kuin linssi, kaikki ovat ihan hyviä. Ja kuivista itse keittämällä valmistetuissa linsseissä on kyllä heittämällä parempi maku kuin valmiiksi keitetyissä (jotka ovat usein vähän vetisen makuisia ja rakenne on aika mössömäinen). Sama epäilemättä koskee papujakin, en tiedä kun en ole kokeillut. :>

Tässä klassikkoruoka, eli täytetyt paprikat, johon ole laittanut täytteeksi mm. belugalinssejä, kirsikkatomaatteja ja fetaa:


Toinen helppo ja lisäksi erittäin edullinen ruoka on linssikeitto. Se on lisäksi myös hyvin täyttävää, ja sopii yleensä niille, joille pavut muuten aiheuttavat vatsavaivoja.

Reseptistä tulee noin kolme reilua annosta tai neljä pienempää.

Linssikeitto

1/2 dl oliiviöljyä
1 sipuli, pilkottuna
2 porkkanaa, pilkottuna
4 valkosipulinkynttä, hienonnettuna

2 tl jeeraa
2 tl currya
1 tl kuivattuja yrttejä (esim. timjamia)
1/2 tl kurkumaa

1 tölkki laadukasta tomaattimurskaa
2 1/2 dl kuivattuja vihreitä linssejä, huuhdeltuna
6 dl vettä
6 dl kasvislientä (tai vettä + 3 rkl fondia)

pari kourallista lehtikaalia
1/2 sitruunan mehu
chilikastiketta (esim. srirachaa) oman maun mukaan
suolaa + pippuria

Älä säikähdä öljyn suurta määrää, se kuuluu asiaan. Kuullota sipuleita ja porkkanoita öljyssä isossa kattilassa keskilämmöllä viitisen minuuttia. Lisää valkosipulit ja mausteet ja sekoittele nopeasti puolisen minuuttia.

Lisää tomaatit, nesteet ja linssit. Kiehauta keitto ja laske sen jälkeen lämpötila miedolle. Anna poreilla noin 30 minuuttia, kunnes linssit ovat sopivasti pehmenneet (pieni purutuntuma saa jäädä).

Tämän seuraavan vaiheen voi jättää poiskin, mutta suosittelen kokeilemaan. Se tekee keitosta mukavan täyteläistä, melkein muhennosmaista. Eli annostele noin 4 dl keittoa blenderiin, aja sileäksi ja kaada takaisin kattilaan lopun keiton joukkoon.

Lisää lopuksi pienemmäksi revityt lehtikaalin lehdet, purista sitruunanmehu keittoon ja mausta suolalla, pippurilla ja halutessa chilikastikkeella. Maista ja lisää suolaa tarvittaessa. Kuumenna keittoa vielä noin viisi minuuttia (kunnes lehtikaali on hieman pehmennyt) ja tarjoile lämpimänä. Omat keittoni koristelin lopuksi vaaleilla ja mustilla seesaminsiemenillä.


PS. Toisen, mausteisemman linssikeiton ohje löytyy täältä: thaityyppinen linssikeitto.

tiistai 31. tammikuuta 2017

SUPERKAKSIKKO PAULIG KULMA + PURE HERO


Innokkaimmat kahvittelijat ovat varmaan jo ehtineet vierailla lokakuun lopussa avatussa Paulig Kulma -kahvilassa, kun Helsingin ykkösshoppailukatu Aleksanterinkatu sai kipeästi kaivattua täydennystä kahvilatarjontaansa.

Vaikka Aleksille ei muuten olisi asiaa, niin Paulig Kulma -kahvila on ehdottomasti vierailun arvoinen jo pelkästään elämyksellisen liiketilan ja tyylikkään sisustuksen ansiosta. Itse ainakin tykkään todella paljon kahvilan graafisesta ja hieman leikikkäästä ilmeestä kuparilla höystettynä.

Luonnollisesti Paulig Kulma on myös huippukahvien mekka, kahvila paahtaa omat tarkkaan valitut papunsa paikan päällä ja baristat pyöräyttävät käden käänteessä vaikka minkälaisia hifistelykahveja. Kahvi on täällä selkeästi asia johon suhtaudutaan intohimolla.



Kahvin ohella yksi tärkeimpiä syitä vierailuun on tietysti Pure Heron raakakakut. Itse olen ehtinyt elämäni aikana syödä aika paljon erilaisia raakakakkuja, ja turkulaislähtöisen Pure Heron versiot ovat ehdottomasti sieltä parhaimmasta päästä. Raakakakuissa kun tahtoo edelleen olla aika paljon laatueroja kahviloiden välillä.

Parhaimmissa kakuissa koostumus on silkkisen sileä ja suuhunsulava, eikä kakku oli liian tunkkainen ja raskas. Tässä Pure Hero onnistuu mielestäni erinomaisesti. Lisäksi yhdestä kakunpalasta löytyy yleensä sen verran erilaisia kerroksia, tekstuureja ja makuja, ettei syöminen käy missään vaiheessa tylsäksi. Kahvilasta löytyy päivittäin ilahduttavan monia makuvaihtoehtoja, ja valikoiman erikoisuutena on Pauligin kanssa kehitetty raakatiramisu, josta löytyy Pauligin omaa kahvia.

Vegaaneiden kannattaa huomioida, että osa kakuista on makeutettu Pure Heron omalla raakahunajalla, mutta myös agavesiirapilla makeutettuja kakkuja löytyy, joten varmista asia tiskiltä.



Olen käynyt Paulig Kulmassa myös lounaalla ja salaatti oli todella erinomainen ja tarpeeksi täyttävä. Jatkossa lounas on muuttuu vielä monipuolisemmaksi, kun salaatin saa poimia itse buffasta. Lisäksi tarjolla on lounasaikaan keittoa, ja muulloin erilaisia täytettyjä voileipiä (myös gluteenittomana), suolaista raakapiirakkaa, smootheja ja niitä tavallisia vehnäpullia myös.

Lopuksi täytyy mainita kahvilan poikkeuksellisen hyvät aukioloajat. Todella moni ei-ketjukahvila on auki arkisin vain noin kuuteen ja töiden jälkeen ei ole mitään toivoa ehtiä rauhassa kahvittelemaan, mutta Paulig Kulma on auki ma–to klo 21 ja pe–la peräti klo 23 asti. Lounastreffien lisäksi paikka on siis oiva vaihtoehto myös after workille. Mikäs sen mukavampaa kuin köllötellä vaikkapa yläkerran riippukeinussa herkullista raakakakkua mutustellen ja kahvia siemaillen, samalla kun voi vakoilla ohivirtaavaa katuvilinää.




Paulig Kulma
Kluuvi kauppakeskus, Aleksanterinkatu 9
Ma–to klo 7.30 - 21.00
Pe klo 7.30 - 23.00
La klo 9.00 - 23.00
Su klo 10.00 - 19.00