Tietoa mainostajalle ›

torstai 19. helmikuuta 2015

VERIAPPELSIINI-RAAKAKAKKU PURKISSA


Lähikaupassa oli iso pussi veriappelsiineja parin euron hintaan. Edullinen hinta on yleensä merkki siitä, että tuote on sesongissa ja parhaimmillaan, joten ei muuta kuin appelsiinit ostoskoriin ja reseptiä kehittelemään. Yleensä jos en muuta keksi, teen jonkinlaisen raakaleivonnaisviritelmän, ja niin kävi tälläkin kertaa.


Rakensin vaihtelun vuoksi kakun tällä kertaa lasipurkkiin. Tuli aika hauskan näköinen, mutta hieman epäkäytännöllinen, ainakin jos syöjiä on useampi kuin kaksi. Tällöin kannattaakin ehkä tehdä jokaiselle oma pikkukakku pienempiin purkkeihin. Tälläinen voisi olla tosi kätevä vietävä esim. kesäpiknikillekin kun kannenkin saa tukevasti suljettua. Voi olispa jo kesä.*

Veriappelsiinit ovat tietysti jo itsessään aika kirpeitä, mutta halusin kakkuun vielä extrakirpeyttä, joten lisäsin massaan vielä sitruunaa ja reilun pätkän inkivääriä. Tuli kirpeää. :)

Raaka-aineiden määriä on vähän vaikea arvioida, ne kun riippuvat täysin vuoan koosta, mutta laitan tähän alle ohjeen sellaisesta peruskakusta (halkaisija 18cm) mitä yleensä teen. Purkkia varten tein n. 2/3 ohjeesta, olis voinut täydetkin tehdä kun purkki oli aika iso.


Veriappelsiini-raakakakku

n. 1 dl pekaanipähkinöitä (tai esim. manteleita tai saksanpähkinöitä)
n. 1 dl kuivattuja viikunoita (tai esim. taateleita)
ripaus suolaa

n. 3 dl cashewpähkinöitä (liota vähintään 4h)
n. 3 veriappelsiinin mehu
n. 1/2 sulaa kookosöljyä
1/2 dl - 1 dl kookosnektaria tai vastaavaa 
1 tl aitovaniljajauhetta
1-2 rkl psylliumia
valinnaisesti:
pari rkl sitruunan/limenmehua
pätkä inkivääriä
pätkä punajuurta (väriksi)
pieni ripaus kurkumaa (väriksi)

Murskaa pähkinät pieneksi, ja muusaa esim. sauvasekoittimella viikunoiden kanssa tasaiseksi massaksi.
Taputtele vuoan pohjalle ja laita hetkeksi pakkaseen.

Surauta (tehokkaalla) blenderillä täytteen ainekset tasaisen sileäksi. Tsekkaa vähän koostumusta (riippuu mm. veriappelsiinien koosta), jos massa vaikuttaa liian löysältä, lisää hieman psylliumia. Jos taas liian jähmeältä, lisää veriappelsiinimehua tai vettä. Ideaali koostumus on sellaista lusikoitavaa. Maistele myös makeus- ja kirpeysaste kohdilleen. Kaada täyte pohjan päälle ja laita pakkaseen jähmettymään n. tunniksi. Koristele esim. veriappelsiinin paloilla (laitoin myös hieman mehiläisen siitepölyä koska ovat niin söpöjä palleroita, nämä eivät tosin sovi vegaaneille).



* Lähdin hakemaan kesäennakkoa Aasiasta eli hikoilen tällä hetkellä Malesiassa & Kambodzassa reilun parin viikon reissulla. Reseptien suhteen tulee nyt siis pieni paussi, katson jos ehdin kirjoittelemaan jotain lomajuttuja. 8)

tiistai 17. helmikuuta 2015

VILJATON KIKHERNE-PIZZA


Kukkakaali on varmaan jo monelle tuttu viljattoman pizzapohjan raaka-aineena (jutut täällä ja täällä), ja vaikka kukkispizza onkin oikein oivallinen, vaatii pohjan työstö aina hieman extravaivaa, ja joskus sitä haluaisi vaan päästä vähän helpommalla.

Maistoin viime kesänä Nizzassa socca-lettuja (ovat vähän niinkuin crepsejä), ja opin että ne on tehty kikhernejauhoista. Sittemmin unohdin koko asian, kunnes törmäsin samaan raaka-aineeseen mainiossa Viljaton kattaus -kirjassa. Ja siellä nimenomaan pizzan pohjana – haa!

Taikinan valmistaminen verrattuna kukkakaalipohjaan on vähän helpompi homma, kun se pääraaka-aine on tosiaan jo valmiiksi jauhon muodossa. Kikherne- eli gram-jauhoja piti vähän metsästää, mutta lopulta Ruohonjuuresta löytyi paketti (Punnitse&Säästässä olisi ollut myös, mutta hylly ammotti tyhjyyttään).


Pohjasta tulee tosiaan hyvin kiinteä (toisin kun esim. kukkakaalipohjasta, joka saattaa vähän hajoilla), mutta ei erityisen rapea. Tosin voi olla että olisi pitänyt taputella pohja vielä reilusti ohuemmaksi. Maku on kuitenkin kohdillaan, raaka taikina maistui hieman papumaiselle (no arvatenkin), mutta paistettu lopputulos on hyvin neutraali. Ehkä oikeastaan jopa liiankin, eli ensi kerralla laitan reilummin mausteita! Voisin nähdä että kikhernejauho sopisi tosi hyvin myös mm. piirakkapohjaan, ne kun ovat muutenkin yleensä vähän pehmeämpiä.

Teinpäs vielä sellaisenkin mokan että en tsekannut löytyykö kämpästä kuivahiivaa – ei tietenkään löytynyt, joten korvasin hiivan leivinjauheella. En usko että tämä vaikutti lopputulokseen ihan hirvittävästi, mutta pitää testata vielä se oikeaoppisempi versio ohjeesta myös. :)


Viljaton pizzapohja

11 g kuivahiivaa 
1 tl kookossokeria tai vastaavaa 
2,5 dl lämmintä vettä
4,5 dl kikhernejauhoja
4 rkl psylliumia (kiinteyttämään)
1 tl suolaa

Plus halutessa mausteita, kuten valkosipulijauhetta ja yrttejä (timjamia esim.)

Sekoita kuivahiiva ja kookossokeri veteen. Anna seoksen seisoa kunnes pinnalle syntyy vaahtoa. Sekoita joukkoon jauho, psyllium, suola ja mahdolliset muut mausteet. Anna kohota hetki (n. vartti) keittiöliinan alla. Taputtele pohja pellille ohueksi (jos taikina meinaa tarttua käteen, laita käsi esim. muovipussiin). Laita täytteet päälle ja paista 225-asteessa n.10 min.

Itse tein tällä kertaa pizzan ilman tomaattikastiketta, eli laitoin täytteeksi mozzarellaa, vuohenjuustoa, punasipulia, aurinkokuivattua tomaattia, pinjansiemeniä, tuoretta timjamia, ja paistetun pizzan päälle lopuksi vähän rucolaa. Maistui!

torstai 12. helmikuuta 2015

THAITYYPPISTÄ LINSSIKEITTOA CHILIÖLJYLLÄ


Hankin itselleni joululahjaksi kovasti kehutun Ottolenghin Plenty More -keittokirjan. Kirjoittaja on alunperin israelilainen ja sittemmin lontoolaistunut huippukokki, ja herran edellinen (myöskin kasvisruokaan keskittynyt) Plenty-niminen opus on ollut yhtä lailla myyntimenestys.

Odotin kirjalta paljon, mutta ensiselailulla olin hieman pettynyt.. En oikein osaa sanoa miksi, ehkä kirjan yleisilme on makuuni jotenkin liian tunkkainen – paljon lähikuvia öljystä kiiltelevistä ruoista ei jotenkin iske omaan visuaaliseen silmääni (tietenkin toinen tämän postauksen kuvista on juuri sellainen :P). Ohjeissa on myös usein romaaninpituinen lista raaka-aineita, joka helposti hillitsee sitä suurinta innostusta tarttua resepteihin.

No en kuitenkaan halunnut lannistua vähästä, ja päätin kokeilla linssikeiton ohjetta, linssikeittoa kun tulee harvemmin tehtyä. Ja tästä tuli hieman erimakuista kuin yksikään linssikeitto mitä olen aiemmin tehnyt, mikä on tietysti hyvä asia. Lisäksi makean rouskuvat sokeriherneet pinnalla on epätavallinen, mutta oikein osuva keitonpäällyste. Tämän perusteella aloinkin katselemaan kirjaa hieman eri silmällä ja löysin siitä ensivaikutelmaa huomattavasti enemmän potentiaalia. Eli testattavat reseptit eivät jää tähän!

Annokseen kuuluu tehdä myös chiliöljyä, joka onkin todella hyvä lisä keittoon. Chiliöljyä kannattaa tehdä kerralla vähän enemmän, ja maustaa ylijääneellä myöhemmin esimerkiksi uunissa paahdettuja kasviksia tai sekoittaa vaikka pastan joukkoon.

Chiliöljy

n. 1,5 dl oliiviöljyä
1-2 salottisipulia
1 valkosipulinkynsi 
parin sentin pätkä inkivääriä
1/2 chile 
1/2 tähtianis
2 tl curryjauhetta
1 tl tomaattipyrettä
1/2 tl raastettua sitruunankuorta

Kuori ja pilko sipulit ja inkivääri, ja paloittele chile. Lämmitä esim. hyvin pienessä kattilassa pari rkl öljyä ja kuullota keskilämmöllä kaikkia aineksia paitsi tomaattipyrettä ja sitruunaa n. 5min. Lisää loput ainekset ja loppu öljy, ja anna poreilla matalalla lämmöllä puolisen tuntia. Anna jäähtyä hetki ja siivilöi.

Punainen thai curry linssikeitto (n. 2:lle)

kourallinen tai pari sokeriherneitä
öljyä
1 sipuli pilkottuna
1-2 rkl punaista currytahnaa
2 sitruunaruohoa (murjo pintaa kevyesti)
purkki (n. 200g) punaisia linssejä, käytin esikeitettyjä
n. 4 dl vettä (enemmän jos linssit ovat raakoja)
n. 1,5 dl kookosmaitoa
n. 1 rkl sitruunanmehua
n. 1 rkl soijakastiketta
suolaa
tuoretta korianteria  

Keitä kattilassa vettä ja kiehauta sokeriherneitä n. 90 sekunnin ajan. Huuhtele kylmän veden alla ja leikkaa diagonaalisesti ohuiksi siivuiksi.

Lämmitä pari rkl öljyä kattilassa ja kuullota sipulia keskilämmöllä n.10 min. Lisää currytahna ja sekoita n. minuutin ajan. Lisää sitruunaruoho, vesi ja linssit, ja kuumenna hetki (jos käytät raakoja linssejä, lisää pari desiä enemmän vettä ja anna kypsyä n. 15 min). Ota kattila pois liedeltä, poista sitruunaruoho ja surauta keitto esim. blenderissä sileäksi.

Kaada seos takaisin kattilaan, lisää kookosmaito, sitruunanmehu, soijakastike ja hieman suolaa, ja lämmitä keitto. Maistele tässä kohtaa ja laita esim. lisää kookosmaitoa tai mausteita jos siltä tuntuu. Vettä voi myös lisätä jos koostumus tuntuu liian paksulta.

Kaada keitto kulhoihin, ripottele päälle sokeriherneitä, tuoretta korianteria ja chiliöljyä.


Kuvissa näkyvä Iittalan Origo-keittiöpyyhe saatu blogin kautta.

tiistai 10. helmikuuta 2015

AVOKADOLLA TÄYTETYT MUNAT (DEVILED EGGS)


Netissä kiertää paljon artikkeleita joissa ideana on esitellä lyhyesti X tapaa käyttää raaka-ainetta Y ja tykkään lukea niitä inspiraatiomielessä. Viimeisimpänä korvamerkitsin jutun, jossa esiteltiin 10 (uutta) tapaa käyttää avokadoa. Hyvä listaus ja poimin sieltä heti neljä ideaa jotka haluan testata.

Tein ensimmäisen ja sitten olikin jo liian kova nälkä ja en jaksanut tehdä niitä muita. Eli sen sijaan että tämä postaus käsittelisi 4 tapaa käyttää avokadoa, tässä on vain 1 tapa käyttää avokadoa. :)

Kyseessä on siis deviled eggs eli suomeksi ilmeisesti paholaisen munat tai ihan vaan täytetyt munat. Perinteisessä versiossa ideana on miksata keitetty keltuainen yleensä majoneesin ja mausteiden kanssa, ja pursottaa se kananmunan valkuaiseen. Hauska tarjoiltava vaikka jossain illanistujaisissa tai brunssilla.

Avokado on kuitenkin itsessään jo aika kermainen, joten majoneesia tai ranskankermaa ei sekaan enää tarvita, ainoastaan hieman mausteita. Ja suolaa! Ei kannata yrittää syödä avokadoa ilman suolaa.


Avokado deviled eggs

4-5 (luomu)munaa
1 avokado
pieni määrä sitruunanmehua
reilu rouhaisu suolaa
valinnaisia mausteita: dijonia, paprikajauhetta, chilijauhetta

Keitä munia n.10 minuuttia ja huuhtele heti kylmän veden alla niin kuori irtoaa helpommin. Anna munien viilentyä. Lusikoi keltuaiset ulos ja sekoita esim. monitoimikoneella tai sauvasekoittimella avokadon ja mausteiden kanssa tasaiseksi massaksi. Mausta oman maun mukaan (muista suola!).

Lusikoi täyte muovipussiin, leikkaa nurkka pois ja pursota kananmunan valkuaisiin. Päälle voi ripotella vielä koristeeksi mausteita. Munat säilyvät jääkaapissa muutamia päiviä, mutta avokado tummuu helposti vähän ruman näköiseksi, joten nämä kannattaa tarjoilla heti tuoreeltaan.

torstai 5. helmikuuta 2015

SITRUUNAISIA LEIVONTAKOKEILUJA


Olen yrittänyt löytää täydellisten viljattomien sitruunakeksien reseptiä ja ohessa testannut yhtä sitruunakakkuakin. No löytyikö jo täydelliset..? Ei ihan, mutta toki nämäkin olivat hyviä siinä mielessä että söin kaiken. :)

Keksien kohdalla isoin ongelma liittyy koostumukseen, tykkäisin että sitruunakeksini olisivat rouskuvat rapeita mutta nämä jäivät aika pehmeiksi. Voi olla että homma on kiinni tuosta mantelijauhosta, en ole ihan tuttu sen kanssa ja parempi lopputulos voisi syntyä jos sekottaisi mukaan jotain toistakin jauhoa (riisijauhoa tai perunajauhoa tai jotain..en tiedä). Jätin myös keksit ehkä turhan paksuiksi (n.1/2 senttiä) mutta ei se pelkästään siitä voi olla kiinni.

Ohjeeseen tulee kookosvoita (joka on siis eri asia kuin kookosöljy, sitä voi ostaa valmiina tai valmistaa itse kookoshiutaleita tehokkaasti blendaamalla, ohje mm. täällä), voisin kuvitella että tavallinen voikin käy tilalle.


Sitruunakakulle taas kävi vähän huonosti kun se tummeni vähän liikaa pinnalta, ja en saanut sitä edes yhtenä palana ulos vuoasta. Tein siitä sitten tuollaisen kakkumössöjälkkärin jogurtti-sitruunakastikkeella. Murtuminen voi myös johtua siitä, että en laittanut taikinaan leivinjauhetta koska en jaksanut ostaa sitä.. keksejä varten kyllä sitten jo kävin leivinjauhekaupoilla. Leivonta ei tosiaan koskaan ole ollut vahva puoleni koska se vaatii tarkkuutta raaka-aineissa, ja itse heittelen aineksia vähän sinnepäin (pahoittelut jos ja kun se näkyy välillä resepteissä). :)

Muutoin kyllä tykkäsin kakusta ja se oli koostumukseltaan mukavan kostea. Kakun ohje löytyy täältä. Ja alta ei-täydellisten-mutta-aika-hyvien-keksien ohje.


Viljattomat sitruunakeksit (vegaanisia) (n. 16 kpl)

4 dl mantelijauhoa
1/4 tl leivinjauhetta
ripaus suolaa
1/2 dl kookosvoita (tai tavallista voita)
n. 1/2 dl kookossiirappia tai vastaavaa (esim. kookossokeri voisi toimia myös)
1-2 tl raastettua sitruunankuorta
ropsaus vaniljajauhetta / vaniljauutetta

Laita ainekset esim. monitoimikoneeseen ja surauta hieman tahmaiseksi massaksi. Voita ei tarvitse sulattaa etukäteen. Taikina oli tässä kohtaa ihan superhyvää, olisin voinut syödä sitä sellaisenaan lusikkakaupalla (ehkä vähän söinkin). :)

Pyörittele massasta pieniä palloja ja paina ne kekseiksi. Paista leivinpaperin päällä 180-asteessa n. 6-10 minuuttia, varo etteivät pääse kärähtämään. Keksit kovettuvat hieman lisää viilennettyään, mutta kuten sanottua näistä ei tule ihan rapeita.


Keksien alkuperäinen ohje muokattuna Elena's Pantry.

tiistai 3. helmikuuta 2015

KARAMELLISOITU SIPULI & MOZZARELLA FRITTATA


Koskaan ei voi olla liikaa erilaisia aamiasreseptejä, eihän. Varsinkaan sellaisia mihin tulee kananmunaa – omat (viikonloppu)aamiaiseni kun pyörivät vahvasti tämän raaka-aineen ympärillä. Olen vähän yrittänyt vähentää aterioiden välistä snäkkäilyä ja parhaiten siihen auttaa kun syö tukevasti silloin kun syö. Valitettavasti pelkkä smoothie ei pidä itselläni nälkää kovin pitkää, ei vaikka siellä olisi mitä avokadoa ja pähkinää tahansa seassa, joten näillä munajutuilla mennään.

Ja toisaalta jos kananmunaruokaa tarjoilee sen smoothien kanssa niin voidaan oikeastaan puhua jo brunssista. :)

Kasvisfrittatan ohjeen olen postannut jo aiemmin, tämä versio on hieman yksinkertaisempi ja maultaan ehkäpä vähän hienostuneempi myös. Pohjalle tulee kerros karamellisoituja sipuleita ja täytteeksi mozzarella di bufalaa. Suosittelen ehdottomasti tuota puhvelinmaitoversiota tavallisen mozzarellan sijaan, maku on paljon voimakkaampi (ja muutenkin parempi). Muutoin melko miedon frittatan kaveriksi sopii voimakkaampi tuoreyrtti, timjamin lisäksi kävisi hyvin myös vaikka rosmariini tai oregano.

Mozzarella-frittata

3-4 rkl voita
2-3 sipulia pilkottuna (tai vielä useampi jos sipulit ovat pieniä)
1-2 rkl hunajaa tai esim. kookossokeria
pieni tilkka (n. 1/2 tl) omenaviinietikkaa tai vastaavaa
iso kourallinen tuoretta timjamia

6 (luomu)munaa
1 pallo (n. 125g) mozzarella di bufalaa
suolaa + pippuria

Sulata voi pannulla ja kuullota siinä sipuleita miedolla lämmöllä kunnes ovat läpikuultavia (älä ruskista). Lisää timjami, hunaja (jos käytät ei-nestemäistä makeutusta, lisää tilkka vettä), etikka ja sekoittele n. 10 minuuttia, kunnes sipulit alkavat karamellisoitua. Jos seos meinaa takertua pannun pohjaan, lisää pieni määrä vettä. Maistele itsellesi sopiva makeusaste. Mausta lopuksi suolalla ja pippurilla.

Kaada sipulit uuninkestävän vuoan pohjalle, kaada päälle vispatut kananmunat ja revi mozzarellapallosta paloja. Ripottele lopuksi päälle lisää timjamia ja rouhaise sekaan reilusti suolaa ja pippuria.

Paista 200-asteessa n. 10-20 minuuttia, kunnes frittata on kokonaan hyytynyt (paistoaika riippuu vuoan koosta). Tarjoile joko heti lämpimänä tai frittatan voi syödä viileänäkin.


Alkuperäinen ohje muokattuna My Petite Kitchen Cookbook -kirjasta.