tiistai 30. joulukuuta 2014

VUODEN VIIMEISET: PISTAASI-LUUMU & SITRUUNA-KOOKOS RAAKA-TRYFFELIT


Vuoden viimeinen raakajuttu, ja juttu ylipäätään ei-uunista ulos!

Tässä kohtaa lienee aiheellista ottaa nopea vilkaisu kuluneeseen vuoteen. Näin kun laittaa asioita listaksi niin kyllähän sitä kaikenlaista ehti tapahtua: Ostin uuden asunnon ja remppasin sen (no ammattilaiset rempan kyllä hoiti, minä sudin vähän maalia seiniin), onnea on omannäköinen keittiö. <3

Olin viiden viikon pätkän etätöissä Aasiassa (Thaimaassa 1 2 3 4 ja Singaporessa). Lisäksi ehdin kasvattaa hiilijalanjälkeäni Amsterdamissa, PariisissaProvencessa, Santorinilla ja Tallinnassa. Kotimaanmatkailua edustivat mm. Porvoo, Turku ja Seinäjoki.

Tein hemmetin paljon töitä (päivätöiden ja friikkuprojektien lisäksi mm. tätä kirjaa).

Opettelin tekemään hyviä raakakakkuja (ehkäpä vuoden paras saavutus! ;), suosikkina tämä omenakakku karamellikastikkeella. Ja blogini liittyi Blogirinkiin. Monipuolinen vuosi siis, mutta myös melko stressintäyteinen.


Vuoden parhaiksi uusiksi lounaspaikoiksi valitsen kotiruokamesta Pompierin ja pienestä epätasaisuudesta huolimatta kasvisravintola Omnamin. Eiran Sandro on myös hyvä. Illallisella suurimman vaikutuksen teki Sinne Helsinki. Tykkäsin kyllä myös Pastorista vaikka paikka ei ihan napakymppi ollutkaan. Finediningia ei ole tullut juurikaan tsekattua, mutta uutuuksista mm. Passio ja Ragu kiinnostaa. Uusista kahviloista paras oli Kokko, mutta mokoma kerkes loppuvuodesta sulkea ovensa. :/

****


Pieni kelaus taaksepäin vielä jouluun, ostin nimittäin itselleni joululahjaksi neljä ruokakirjaa. Vinkki: ei-kotimaisten kirjojen ylivoimaisesti paras ostopaikka on Bookdepository, valikoima on todella monipuolinen ja postitus maksutonta (shippaavat briteissä eli ei tarvitse huolehtia tulleista). Sieltä siis tilasin itselleni nämä ylläolevat, joista pikaisesti selailtuna Green Kitchen Travels vaikuttaa suosikiltani, niin herkullisia kuvia!

Postauksen raakatryffeleiden ohjeet poimin kuitenkin My Petite Kitchen Cookbookista, joka on My Petite Kitchen-blogiin perustuva, pääosin gluteenitonta ja kasvisruokaa tarjoileva tunnelmallisen suloinen kirja.

Pallerot sopisivat hyvin vaikka nyt uudenvuoden illanistujaisiin naposteltavaksi. Laitoin pistaasi-luumutryffeleihin lisämausteeksi hieman lakritsijuurta, sopii todella hyvin jos tykkäät lakritsaisemmasta mausta! Luumujen tilalla voi käyttää muutakin kuivattua hedelmää, mutta tykkäsin noista kun eivät olleet liian makeita. Ohjeen määristä tulee n. 10 kpl molempia, tuplaa ohje jos haluat isomman määrän.


Pistaasi-luumu-tryffelit

1 dl pistaasinsydämiä
1/2 pehmeitä luumuja
1/2 tl raakakaakaojauhetta
pieni ripaus suolaa
valinnaisesti: ripaus lakritsinjuurijauhetta

Sitruuna-kookos-tryffelit

1 dl (hienoja) kookoshiutaleita
1/2 dl mantelijauhetta
n. 2 rkl sulaa kookosöljyä
n. 2 rkl nestemäistä makeutusta (tai maun mukaan)
puserrus sitruunanmehua
raastettua sitruunankuorta
valinnaisesti: pieni määrä vaniljauutetta (ei esanssia)

Surauta pistaasit pieneksi jauhomaiseksi muruksi. Laita sivuun muutama lusikallinen pistaasimurua. Muusaa loput luumujen ja mausteiden kanssa tasaiseksi massaksi. Pyörittele käsissä pieniä palloja ja kierittele niitä lopuksi pistaasimurussa.

Jos kookoshiutaleesi ovat sellaista karheampaa sorttia jauha niitä pienemmäksi. Laita sivuun taas muutama lusikallinen. Sekoita ainekset tasaisesti yhteen, maistele sopiva makeus- ja sitruunaisuusaste. Pyörittele pieniä palloja ja kierittele niitä sivuunlaitetussa kookosjauheessa.

Laita tryffelit jääkaappiin jähmettymään vähintään puoleksi tunniksi.

Erinomaisen hyvää vuotta 2015!


SHARE:

sunnuntai 28. joulukuuta 2014

HERKULLISET GLUTEENITTOMAT NÄKKÄRIT


Voinemme pikkuhiljaa siirtyä joulusapuskoista arkiruokien pariin ja mikäs sen arkisempaa kuin näkkileipä. Paitsi että nämä ovat niin hyviä että arkinen tylsyys on kaukana – kutsuisin ennemmin juhlanäkkäreiksi.

Törmäsin gluteenittomiin näkkileipiin ystäväni järjestämällä kotibrunssilla, ja mikä löytö! Olen tehnyt aiemmin siemen&pähkinä-vuokaleipää, mutta jostain syystä en ole ikinä tullut ajatelleeksi tehdä itse myös rapean rouskuvaa näkkäriä. No mutta nyt löytyi uusi vakkariohje.


Pohjana näissä on maissijauho, mikä tarkoittaa että nämä ovat vähän niinkuin nachoja siemenillä. ;)
Siemeniä voi varioida oman maun mukaan, älä kuitenkaan jätä pellavansiemeniä pois, sillä ne toimivat tässä ns. kiinnitysaineena. Laitoin päälle vielä lopuksi kuminansiemeniä mutta tiedän etteivät ne ole kaikkien mieleen, joten etene oman harkinnan mukaan.

Omia suosikkipäällysteitäni on kunnon perinteisen kirnuvoin lisäksi muusattu ja suolalla maustettu avokado. Nämä on niin törkeän hyviä että pitää varoa ettei vedä koko pellillistä kerralla. Hehkutan vielä kerran: kokeile ja et kadu!


Gluteenittomat siemennäkkärit (n. pellillinen)

2 dl maissijauhoja
1 dl siemensekoitusta (esim. auringonkukan-, kurpitsan- ja pinjansiemeniä)
1 dl pellavansiemeniä (käytin osittain rouhetta)
1/4 dl seesaminsiemeniä
2 dl kuumaa vettä
1/2 dl öljyä
suolaa
valinnaisesti mausteita kuten kuminan- tai fenkolinsiemeniä

Sekoita kuivat aineet ensin keskenään, ja lisää vesi ja öljy. Öljynä voi käyttää mitä vain öljyä, mutta kannattaa ottaa huomioon että sen maku tulee esille leivässä, eli mahdollisimman neutraalinmakuinen öljy on paras.

Painele massa leivinpaperilla päällystetylle uuninpellille tasaiseksi ohueksi levyksi. Jos taikina tuntuu tarttuvan sormiin, laita käsi muovipussiin ja painele sen avulla. Määrän pitäisi riittää vähän vajaalle pellilliselle.

Sirottele lopuksi päälle hieman suolaa, pari hyppysellistä seesaminsiemeniä ja valinnaisia mausteita.
Levyn voi leikata paloiksi jo tässä kohtaa, tai murtaa paloja valmiista näkkäristä.

Paista 160-asteessa n. 40 minuuttia, tsekkaa välillä ettei näkkäri pääse palamaan. Murra hieman jäähtynyt leipä paloiksi.


Ohje mm. maissijauhopussin kyljestä ja myös täältä.
SHARE:

maanantai 22. joulukuuta 2014

RAAKAPIPAREITA JA KANELI-OMENAJUOMAA


Varsinaiset joululeivonnaiset jäävät tänäkin vuonna osaltani yhteen: raakapipareihin. Aina kotikotona käydessä pyrin hyödyntämään kuivuria, omaan rajallisen tilan keittiööni kyseinen pömpeli kun ei mitenkään päin mahtuisi. Mm. nämä raakapiparit syntyvät sillä oikein kätevästi.

Käytin viime vuonna hyväksi todettua raakapipareiden ohjetta. Tällä kertaa näitä tuli jostain syystä viimevuotista enemmän (pienemmillä muoteilla lähemmäs 60kpl), ehkä tein sitten ohuempia pipareita. Muistin että taikinaa kannattaa maustaa ronskilla kädellä, mutta se menikin toisinpäin – kuivurissa mausteet korostuvat! No ei tullut ainakaan pliisun makuisia pipareita. :D


Juomapuolella en ole niin glögin perään, olen tainnut juoda sitä tänä vuonna vain kerran, mutta vaaleammat kuumat juomat maistuvat kyllä. Olin ottanut tällaisen omenamehuun pohjautuvan mausteisen juoman reseptin jostain ylös mutta lähde jäi merkkaamatta. Tässä voisi n. puolet nesteestä korvata myös kuivalla omenasiiderillä jos haluaa alkoholillisen version. Kannattaa käyttää ehdottomasti tuorepuristettua omppumehua, esim. Pirkalla on yllättävän hyvä luomuomenamehu.

Mausteinen omenajuoma

1 l tuorepuristettua omenamehua
1 sitruunan mehu
1 tl raastettua inkivääriä
4-5 kanelitankoa
n. 1 tl kokonaisia neilikoita

Kaada ainekset kattilaan, kiehauta, ja anna poreilla keskilämmöllä n. 10 minuuttia. Kaada mukeihin.


The Jouluhattu on kaivettu jo esiin eli virittäytyminen tunnelmaan on alkanut! Oikein ihanaa joulua kaikille tutuille ja tuntemattomille, palataan reseptien pariin sitten loppuviikosta! o<l:)
SHARE:

sunnuntai 21. joulukuuta 2014

RAAKA-VALKOSUKLAA KEKSIMURUILLA (COOKIES&CREAM)


Oletan että kukaan ei ole vielä ehtinyt vetää suklaaövereitä, joten yksi suklaaohje uppoo varmaan vielä. :)

Mainitsin edellisessä postauksessa pienen kyllästymiseni tummaan raakasuklaaseen, joten kokeilin tehdä valkosuklaa-minttufudgen lisäksi valkosuklaata, jonka massaan tulee kaakaovoin lisäksi lempipähkinääni macadamiaa. Välillä macadamiat saattavat maistua vähän eltaantuneelle, mikä johtuu siitä että korkean rasvapitoisuutensa takia ne härskiintyvät helposti, eli kannattaa yrittää valita mahdollisimman hyvälaatuisia (mielellään suljetussa pakkauksessa säilytettyjä) pähkinöitä.

Aikoinaan yksi lempijäätelömakujani oli cookies&cream, eli vaniljajäätelöä jossa on pehmeitä suklaakeksisattumia, joten kun näin raakasuklaaversion samasta, kokeilin tietysti heti. Itselläni on nyt joku aniskausi menossa, niin laitoin vielä ripauksen jauhettua anistähteä noihin "keksimuruihin". Suklaan voi tehdä muotteihin, tai sitten ihan vaan levyksi josta murtaa paloja. Tein alkuperäisestä ohjeesta puolet, joten omani oli tälläinen pienempi koe-erä, jos haluat reilummin suklaata niin tuplaa ainekset.

Cookies&cream-raakasuklaa

Keksit
n. 0,5 dl pekaanin- tai saksanpähkinöitä 
n. 3 pehmeää taatelia tai viikunaa
n. 1 tl raakakaakaojauhetta
ripaus suolaa
valinnaisesti jotain mausteita, esim. kanelia tai anista

Suklaa
1 dl sulaa kaakaovoita
1/2 dl macadamiapähkinöitä
pari rkl nestemäistä makeutusta (tai enemmän maun mukaan)
muutama tippa vaniljauutetta
pieni ripaus aitovaniljajauhetta (pilkkujen takia)

Aja pekaanit/saksanpähkinät pieneksi muruksi. Jauha esim. sauvasekoittimella ainekset tasaiseksi massaksi. Pyörittele taikinasta pieniä palloja. Ripottele pallot muotteihin, tai leivinpaperilla päällystetylle levylle. Alkuperäistä ohjetta seuraten keksipalloja tuli aivan liian suuri määrä, joten yritin hieman vähentää ainesten määrää tähän, toivottavasti meni suhteet kohdilleen.

Valmista suklaa blendaamalla ainekset keskenään, macadamiapähkinöiden pitäisi muuttua aika helposti voimaiseksi. Maistele sopiva makeusaste. Kaada suklaa pallojen päälle ja laita hetkeksi pakkaseen jähmettymään. Murra jähmettyneestä levystä paloja. Säilytä suklaata viileässä.

SHARE:

torstai 18. joulukuuta 2014

VALKOSUKLAA-MINTTU-FUDGE (RAAKA)


Tänään on syntymäpäiväni. Lähellä joulua syntymisestä ei ole kyllä mitään hyötyä – lapsena sain liian usein kuulla: "no tässä on nyt sitten sun synttäri- ja joululahja samassa". Julmaa kuultavaa pienellä (tai isommalle) lapselle, jolle lahjojen määrä on onnistuneen juhlan yksi tärkeimmistä kriteereistä.

Paras tapa saada osuvia lahjoja on tietysti ostaa/valmistaa ne itse, ja sen takia otinkin omiin käsiin synttäriherkkujen valmistamisen. Tosin olen saattanut nimetä itseni toimiston herkkuvastaavaksi mutenkin joten...

Uskaltaako tätä edes sanoa ääneen, mutta olen pikkuisen kyllästynyt raakasuklaaseen (!). Tämä tosin koskee lähinnä tummaa suklaata, valkoista raakasuklaata en ole vielä onnistunut täysin ylikuluttamaan, toisaalta sitä nyt harvemmin missään myydäänkään.

Kaakaovoi + makeuttaja sellaisenaan on vähän tylsä, joten lisäsin kierroksia sekoittamalla mukaan cashewpähkinöitä JA suosikkimakuani eli minttua. Ja tadaa, syntyi superherkullinen valkosuklaa-minttu-fudge!

Gojimarjat laitoin ihan vaan koristeeksi, ja onhan nuo vähän jouluisen näköisiä myös. Yleinen huomio: gojimarjoissa on aika paljon laatueroja riippuen lähtömaasta, merkistä, erästä ja kuun asennosta. Suosittelen niitä pehmeitä gojimarjoja, rutikuivat koppurat kannattaa jättää kauppaan. Koristeiksi voisi laittaa myös esim. pilkottuja inkamarjoja tai vaikka kaakaonibsejä.


Valkosuklaa-minttu-fudge
2 dl cashewpähkinöitä (ei tarvitse liottaa)
2 dl sulaa kaakaovoita
n. 1 dl nestemäistä makeuttajaa (makeuttajan väri vaikuttaa vähän lopputulokseen)
piparminttuöljyä maun mukaan
valinnaisia koristeita

Surauta pähkinät pienenpieneksi muruksi, oikeastaan niin kauan että se alkaa muuttua cashew-voiksi (voit käyttää myös suoraan cashew-voita, tällöin laita sitä hieman reilu desi). Itse käytin tässä sauvasekoittimeen kiinnitettävää tehomyllyä, mutta blenderi/monitoimikone toimii varmaan myös ok.

Sekoita sekaan muut ainekset ja säädä makeutusta ja minttuisuutta oman maun mukaan. Makuna voi mintun sijaan käyttää jotain muutakin, esim. appelsiini- tai sitruunaöljyä, tai vaniljauutetta.

Kaada seos leivinpaperilla vuorattuun suorakulmaiseen astiaan ja laita pakkaseen jähmettymään muutamaksi tunniksi. Leikkaa sopivan kokoisiksi kuutioiksi. Säilytä nameja jääkaapissa.

SHARE:

keskiviikko 17. joulukuuta 2014

HYVÄÄ JOULUA: LAHJA LASIPURKISSA


Tuuppaan vielä yhden kirjajutun tämän vuoden puolella ulos, ja aiheellista onkin, sillä vuoden viimeinen läpikäymäni kirja on Teresa Välimäen ja Johanna Lindholmin Hyvää joulua* – ihan täydellinen hankinta kaikille jouluintoilijoille.

Itse en tänä(kään) vuonna joudu olemaan jouluruokatarjoilusta vastuussa (kiitos äiti!) mutta jos olisin, niin tästä kirjasta saisi kyllä reilun annoksen inspiraatiota. Perinteiseen joulupöytään on mietitty hieman modernimpaa otetta, ja joulunjälkeisille tähteillekin löytyy käyttöä. Reseptejä ylipäätään on ihan valtava määrä, jälkkärit ja leivonnaiset tosin edustavat pääosin perinteisempää vehnä+sokeri-osastoa. Ilahduttavasti moni ohjeista on sellaisia, ettei niitä tarvitse säästää vain joulunaikaan. Itse esimerkiksi ajattelin kokeilla maa-artisokka-perunalaatikkon reseptiä ihan tavallisena (todennäköisesti tammikuisena) arkipäivänä.


Taitosta täytyy antaa erikoispropsit; ulkoasu on mukavan leikillinen ja taittaja on jaksanut luoda melkeinpä jokaiselle sivulle omanlaisen ilmeensä, kuitenkin niin että kokonaisuus pysyy hanskassa. Laura Riihelän valokuvat ovat myös kautta linjan ihan äärimmäisen kauniita.

Hauskinta kirjassa on ehkä lukuisat pienet (ruoka)lahjavinkit, joista tartuin yhteen ja koostin lasipurkkiin siemennäkkärin ainekset. Purkkilahjan "ohje" siis kaikessa yksinkertaisuudessaan: mittaa haluamasi leipomuksen kuiva-ainekset valmiiksi lasipurkkiin ja koristele purkki vaikka tarroilla ja nauhalla. Mukaan kannattaa liittää vielä kortti missä on valmistusohjeet. Parasta olisi tietysti jos eri ainekset pysyvät tuollaisina nätteinä omina kerroksinaan, mutta saas nähdä miten käy kuljetuksessa. :) Laitan purkista syntyvän viljattoman näkkärin ohjeen blogiin myöhemmin (kirjassakin on näkkäriohje mutta vehnäjauholla).

Jos vielä mietit kirjalahjoja niin Hyvää joulua voisi olla joulumielisen oiva vaihtoehto, sillä painopiste ei ole kokonaan joulun valmistelussa, vaan esimerkiksi välipäiville löytyy monen monta mukavaa ohjetta kokeiltavaksi.


*Kirja saatu arvostelukappaleena kustantajalta.
SHARE:

maanantai 15. joulukuuta 2014

KIITOS HYVÄÄ: VILJATTOMAT ANIS-VIIKUNAKEKSIT


Virpi Mikkosen Kiitos Hyvää* on ehdottomasti yksi loppuvuoden eniten odottamiani ruokakirjoja. Jos teema on "herkkuja ilman sokeria ja gluteenia", niin tarvitseeko enemmän sanoa. Osalle teistä onkin varmasti tuttu Virpin aiempi blogi Kiitos hyvää, nykyään juttuja voi seurata osoitteessa Vanelja.com.

Nyt kun olen saanut opuksen käsiini niin voin todeta että odotukset eivän turhaan olleet korkealla. Fanitan kirjaa kympillä, ja se ei johdu pelkästään teemasta ja toinen toistaan herkullisimmista ohjeista, vaan myös kirjan ulkoasu lähtien kannen tekstin kuparinvärisestä folioinnista on ihan napakymppi! En voi muuta kuin todeta että vitsit miten tyylikäs kokonaisuus. Jos osaisin ottaa yhtä kauniita kuvia (ja keksiä yhtä hyviä reseptejä) niin tämä olisi se kirja minkä tekisin. No onneksi joku muu teki jo niin minun ei tarvitse. :)


Arvata saattaa että kirjassa on sata ja yksi kiinnostavaa ohjetta. Tällä kertaa päädyin kuitenkin testaamaan lakritsaisia anis-viikunakeksejä, maussa kun on ripaus joulua ja yhdistelmä kuulosti muutenkin jännittävältä. Näitä voisi hyvin tehdä vaikka jollekin lahjaksikin, pakkaa keksit vaan kauniiseen laatikkoon (postauksen kuvissa samaa ajatusta).

Jotain kertonee keksien onnistumisesta se, että kerkesin syödä satsista puolet ennen seuraavan päivän kuvaushetkeä. :) Näihin tuli tosi kiva koostumus, pinnalta rapea mutta keskeltä pehmeä, ja viikunanpalasista tulee kekseihin mukavan makeantahmaisia sattumia. Huom. keksit saattavat näyttää (hienoisen muotopuolisuuden lisäksi) palaneilta mutta tuo musta juttu pinnalla on siis lakritsijauhetta!


Tein ohjeesta puolet mutta keksejä tuli silti varmaan lähemmäs 14kpl (koko taikinalla olisi pitänyt tulla 16kpl, ehkä omistani tuli tavanomaista pienempiä sitten). Tein ohjeeseen pieniä muokkauksia, mm. korvasin kookossokerin kookosnektarilla ja jätin leivinjauheen pois (koska sitä ei ollut). Ensi kerralla voisin laittaa jopa vielä vähän reilummin mausteita ja enemmän herkullisia viikunanpaloja.

Anis-viikunakeksit (n.16 kpl?)

3,5 dl mantelijauhoja
4 rkl pellavarouhetta
1 dl kookossokeria (käytin kookosnektaria)
1 rkl tähtianista murskattuna
1 tl leivinjauhetta
pieni ripaus suolaa
1 dl kauramaitoa (tai vastaavaa)
1 dl sulatettua kookosöljyä (tai ei-vegaanit sulatettua voita)
1 tl (aito)vaniljauutetta/jauhetta
1 dl mantelilastuja (käytin kokonaisia manteleita jotka leikkasin siivuiksi)
5-7 pieneksi pilkottua kuivattua viikunaa
pinnalle: lakritsijuurijauhetta

Sekoita jauhemaiset ainekset keskenään ja kosteat aineet keskenään, ja yhdistä ne samaan kulhoon. Sekoita lopuksi joukkoon mantelit ja viikunat. Oma taikinani oli kookosnektarista johtuen melko kosteaa, joten lisäsin lopuksi muutaman ekstra-ruokalusikallisen mantelijauhoa.

Muotoile taikinasta pitkä pötkö, kääri se muovikelmuun ja laita pakkaseen vartiksi. Leikkaa jähmettyneestä taikinasta n.1,5 cm paksuisia siivuja. Laita palat leivinpaperin päälle uuninpellille ja ripottele pinnalle lakritsijuurijauhetta. Paista 170-asteessa n.10 minuuttia, käännä keksit varovasti ympäri ja paista vielä toiset n. 10 minuuttia. Huomaa että keksit jähmettyvät vielä jäähtyessään, eli ne voi ottaa ulos kun ovat vielä himppusen "liian" pehmeitä (liian kauan paistuneista kekseistä tulee helposti aika kuivia). Syö heti puolet (tai harjoita itsehillintää ja älä). ;)


* Kirja saatu arvostelukappaleena.
SHARE:

perjantai 12. joulukuuta 2014

VEGAANISET PAPUPIHVIT & ROMESCO-KASTIKE


En ole oikein hirveästi jaksanut vielä innostua joulumauilla fiilistelystä (nyt jos aloittaa, niin joulut tulee korvista reilusti ennen varsinaista juhlapäivää). Tämäkään ruoka ole joulua nähnytkään mutta ehkä siellä joku muukin kaipaa ns.tavallisia ohjeita. :)

Kirjoitin aiemmin Chocochilin-Elinan mainiosta Vegaanin keittiössä -kirjasta, ja innostuin kokeilemaan kirjasta toistakin ohjetta (tai oikeastaan kahta kun tein tuon kastikkeen myös). Papupihvejä ja romesco-kastiketta ei itse kirjassa ollut paritettu yhteen, mutta ne sopivat mielestäni oikein hyvin samalle lautaselle. Kirjan yksi hienoja ominaisuuksia onkin se, että aterian osia voi koostaa vähän sieltä sun täältä ja silti kokonaisuus toimii.

Alkuperäisessä ohjeessa oli käytetty mustapapuja, mutta laitoin niiden lisäksi kidneypapuja niin pihveihin tuli kivasti viininpunaista lisäväriä. Viljattomiksi nämä käänsin vaihtamalla korppujauhon mantelijauhoksi. Pihveissä oli hyvän maun lisäksi oikein mukava koostumus; pinnalta rapea mutta sisältä pehmeä, ja makuun tuli kiva lisäsäväys kapriksista. Romesco-kastike oli myös ihan älyttömän herkullista, siitä tulee taatusti yksi vakiokastikkeistani!

(Musta)papupihvit (n.8 kpl)

5 dl keitettyjä papuja
2 keskikokoista keitettyä perunaa
pikkupurkki (35g kapriksia)
2 valkosipulinkynttä raastettuna
1/2 dl mantelijauhoja (alkup. korppujauhoja)
suolaa + pippuria
öljyä

Muusaa pavut ja perunat perunasurvimella tai vastaavalla, taikinaan saa jäädä sattumia. Lisää loput ainekset ja taputtele pihveiksi. Paista pihvit keskilämmöllä öljyssä ruskeiksi molemmin puolin. Tarjoile heti kuumana.

Romesco-kastike
400g punaisia (suippo)paprikoita
1 sipuli
4 valkosipulinkynttä
1,5 dl kuorittuja manteleita
1 rkl oliiviöljyä
2 tl omenaviinietikkaa tms
suolaa
halutessa: ripaus chilijauhetta

Halkaise paprikat ja poista sisukset. Kuori sipuli ja lohko neljään osaan. Laita foliolla päällystetylle uuninpellille paprikat (leikkauspinta alaspäin), sipulit ja valkosipulinkynnet kuorineen. Ripottele pinnalle vähän suolaa ja paahda grillivastuksen alla 225-asteessa n.10min, tai kunnes paprikat ovat hieman mustuneet. Poista jäähtyneistä paprikoista ja valkosipulinkynsistä kuoret.

Paahda manteleita hetki kuivalla pannulla. Soseuta ainekset tasaiseksi tahnaksi, lisää enemmän öljyä tarvittaessa. Kastike sopii todella hyvin myös esim. dippaushommiin!


SHARE:

tiistai 9. joulukuuta 2014

RAAKA-MARS -PATUKAT


Raaka-snickersien onnistumisesta rohkaistuneena päätin kokeilla tarttua nuoruuteni toiseen lempiherkkuun – Mars®-patukkaan. Bountysta en ikinä tykännyt koska en ollut kookoksen ystäviä, nykyään tilanne on eri joten sitä voisi kokeilla seuraavaksi.. Marsia sen sijaan meni varmaan useampi pötkylä viikossa, välillä mm. ateriankorvikkeena. Ah teinivuosia ja terveellisiä elämäntapoja jolloin mäkistä napattu pussi ranskiksia oli ihan pätevä illallinen. ^_^ 

Tähän muutamaa astetta terveellisempään raakaversioon hahmottelin nougaaksi jotain hieman kaakaoista ja pehmeän raakakakkumaista, ja toffeeksi päätyi muusattua taatelia pähkinävoilla maustettuna. Suklaakuorrutus on perus-raakasuklaata. Tuli aika onnistunut lopputulos, tokikaan alkuperäiseen Marsiin verrattuna ei läheskään niin äkkimakea (ja hyvä niin). Nätin sileää suklaapäällystettä pitänee tosin vielä harjoitella. ;)

Astiana käytin samaa kuin Snickerseissä (koko n. 10x20cm) ja saman verran patukoita syntyi tästäkin. Tarjoilua varten patukat kannattaa leikata pienemmiksi paloiksi ettei tule ähky.


Raaka-Marsit (n. 6kpl)

Nougat
3 dl cashewpähkinöitä (liota väh. 5h)
n. 1/2 rkl raakakaakaojauhetta
1 tl (aito)vaniljajauhetta
2 rkl sulaa kookosöljyä
4 rkl nestemäistä makeutusta (tai enemmän)
n. 5 rkl vettä

Toffee
8 pehmeää taatelia (ns. tuoretaateleita)
1-2 rkl pähkinävoita
2 rkl sulaa kookosöljyä
ripaus suolaa
ripaus (aito)vaniljajauhetta
useampi rkl vettä
halutessa: hieman nestemäistä makeutusta

Suklaa
n. 2 rkl sulaa kaakaovoita
n. 2 rkl sulaa kookosöljyä
n. 3-4 rkl raakakaakaojauhetta
n. 3-4 rkl nestemäistä makeutusta (esim. kookosnektari)


Aja nougatin ainekset blenderissä täydellä teholla sileäksi. Lisää nestettä tarpeen mukaan mutta älä liikaa. Lusikoi massaa välillä reunoilta alas, tai jos sinulla on tampperi käytä sitä. Massasta pitäisi saada täysin sileää. Levitä se leivinpaperilla päällystettyyn astiaan tasaiseksi ja laita hetkeksi pakkaseen.

Muusaa toffeen ainekset sileäksi. Itse käytin tässä sauvasekoitinta, monitoimikone voisi toimia myös. Blenderiä varten massa saattaa olla turhan raskasta. Pähkinävoin määrää voi lisätä oman maun mukaan (ennemmän kuin 2 rkl), samoin lisämakeutusta (esim. kookosnektaria) voi laittaa jos siltä tuntuu. Muista välillä maistella seosta (koskee myös nougatia ja suklaata :). Pienet taatelinhippuset toffeessa ei haittaa, muuten seos saa olla tasaista. Levitä nougatin päälle ja pakasta kunnes massa on kovettunut (n. 30min–1h).

Valmista suklaakuorrute sekoittamalla ainekset keskenään (muista säätää makeutuksen ja kaakaon määrää omaan makuusi sopivaksi). Kuorrute saa olla melko juoksevaa, mutta ei täysin nestemäistä. 

Nosta massa leivinpaperin avulla ulos astiasta ja leikkaa patukoiksi. Lusikoi päälle ja reunoille suklaakuorrutetta. Anna jähmettyä hetki kylmässä ja leikkaa reunat siistiksi. Patukat pehmenevät nopeasti joten niitä kannattaa säilyttää pakastimessa. 

SHARE:

sunnuntai 7. joulukuuta 2014

PAAHDETUT MAA-ARTISOKAT & WASABIDIPPI


Maa-artisokka on mitä mainioin juures, mutta aivan jumalattoman rasittava kuorittava (ja vähän vaarallinen, olen pari kertaa onnistunut kuorimaan vähän sormenpäätäkin mukuloita käsitellessä). Laiskan kokin ratkaisu löytyykin paahtamisen merkeissä, koska tällöin näitä ei tarvitse kuoria ollenkaan! Plus artisokat maistuvat todella hyvältä, maku on aika lähelle paahdettua perunaa mutta hieman makeampi. Pehmeän maun rinnalle sopiikin jokin hieman ärhäkämpi dippi, joten kokeilin laittaa (jogurtti-majoneesi)kastikkeeseen aimo tujauksen wasabia. Toimii hyvin! Wasabin tilalle voi laittaa myös dijonia tai miksei vaikka chilikastiketta.

Paahdetut maa-artisokat

maa-artisokkia
öljyä
suolaa
valinnaisia yrttejä (laitoin timjamia)

wasabi-kastike
1 osa turkkilaista jogurttia
1 osa majoneesia
reilusti wasabia
suolaa ja pippuria
(valinnaisesti muita mausteita, kuten esim. valkosipulijauhetta)

Pese maa-artisokat juuriharjan avulla huolellisesti. Jos mukulat ovat isompia ne kannattaa puolittaa. Hiero pintaan reilusti öljyä ja suolaa. Paahda 200-asteessa n. 40 minuuttia (kunnes ovat läpeensä kypsyneet).

Sekoita kastikkeen ainekset keskenään, laita mausteita oman maun mukaan. Dippaile lämpimiä artisokkia kastikkeeseen.

Maa-artisokista syntyy myös oivallinen keitto (vaatii tosin kuorimista), ohje täällä.

SHARE:

perjantai 5. joulukuuta 2014

*PAKSUT* BANAANIPANNARIT


Banaanipannukakut on tuttu juttu ja täälläkin postattu aihe kerran jos toisenkin. Ongelmakseni on kuitenkin jäänyt niiden littana koostumus.. makuun se ei nyt tietysti vaikuta mutta onhan ne nyt vähän surkean näköisiä.

Sitten ystäväni kertoi hyvän vinkin miten saada banaaniletuista oikeasti paksut ja pannukakkumaiset –> lisää joukkoon chia-siemeniä! Tosi yksinkertainen juttu ja toimii, tällä tavoin sain minäkin ihan tavallisella pannulla muhkeita pannareita aikaiseksi. Ja siemeniä ei tarvitse tätä varten edes liottaa, riittää kun tehokkaasti blendaamalla vähän rikkoo rakennetta.

Läskit pannarit (1 annos)

2 (luomu)munaa
1 banaani
n. 1 rkl chia-siemeniä
valinnaiset mausteet, esim. aitovaniljajauhetta ja kanelia

paistorasvaa (esim. voita)

Laita ainekset blenderiin ja aja täydellä teholla kuohkeaksi. Paista erissä. Itse sain tästä määrästä 4 tai 5 pienempää lettua, jotka kasasin vielä keoksi.

Päälle laitoin vaihteeksi mustaherukkaa ja kirpeyden vastapainoksi valutin päälle vielä hieman kookossiirappia. Peukku paremmille aamiaisille!

SHARE:

torstai 4. joulukuuta 2014

VÄRIKKÄÄT & RUNSAAT VEGETORTILLAT


En oikeastaan juurikaan juo olutta. Mutta silloin harvoin kun juon, se on poikkeuksetta meksikolaistyyppinen vaaleankeltainen yksilö, jääkylmänä ja mielellään limen kanssa.  Kun Blogiringiltä ja Sinebrychoffilta tuli kampanjaehdotus, lähdinkin oluet mielessä ihan mielelläni mukaan.

Toisin kuin monet ehkä luulevat, esimerkiksi meksikolainen olut ei ole täysin gluteeniton, sillä valmistuksessa on maissin (tai toisinaan riisin) lisäksi käytetty ohramallasta. Lopputuloksessa tosin itse viljapitoisuus on niin pieni, että esimerkiksi kotimaassa Meksikossa olutta markkinoidaan gluteenittomana. Vatsaongelmaisten kannattaa varmaan silti pitää olut ylipäätään satunnaisena juomana. :) Lista Suomessa myytävistä täysin gluteenittomista oluista löytyy täältä.


Kampanja-ideana oli miettiä sopiva katuruokahenkinen sapuska, joka istuu valitun oluen makumaailmaan, ja mielikuvituksekkaasti tai sanotaanko perinteitä kunnioittaen lähdin miettimään meksikolaistyyppisiä ruokia. Rennommissa (onko muita) illanistujaisissa helpoimmalla tietysti pääsee, jos laittaa esivalmistellut ainekset esille ja vieraat kokoavat ruokansa itse. Eli tortillat kehiin!

Tein täytteet tällä kertaa kokonaan vegenä, ja kokeilin täytteisiin muutenkin vähän erilaista lähestymistä paistetuiden paprikoiden ja sipuleiden sijaan. Paahdettu, hieman makea ja mausteinen bataatti sai seurakseen maissia ja mustia papuja, ja oheen tuli tomaattisalaattia, avokadoa, fetaa ja créme fraîche-jogurtti-kastiketta. Feta toimii tässä ikäänkuin vastaparina makealle bataatille, joten älä jätä toista pois. Olut sopii erityisen hyvin mausteisen ja jopa tulisen ruoan kanssa, joten mausteita saa laittaa ihan reilulla kädellä.

Letuiksi ostin valmiita maissilättyjä (100% maissijauhoa), jotka ovat vehnäkiekkoja pienempiä kooltaan. Voit tietysti halutessasi tehdä lätyt myös itse.

Lisää katuruoka-inspiraatiota löytyy Blogirinkiläisten herkullisista resepteistä, ja mikäli oluen ja ruoan yhdistäminen kiinnostaa enemmän, ilmaisen reseptikirjan voi tilata Olut&Ruoka FB-sivuilta.


Täytetyt tortillat 

maissilättyjä 
useampi lime
lampaan/vuohenmaitofetaa
muutama avokado

Vegetäyte
bataattia
muutama rkl oliiviöljyä
suolaa + pippuria
mausteita: chilijauhetta, paprikajauhetta, jeeraa ja esim. korianterinsiemeniä (murskattuna)
pussi pakastemaissia
paketti mustia papuja
1 lime
tuoretta korianteria

Vaalea kastike
2 osaa créme fraîchea
1 osaa turkkilaista jogurttia
srirachaa tai muuta chilikastiketta/chiliketsuppia 

Tomaattisalaatti
kourallinen kirsikkatomaatteja (vaikka eri värisiä)
1/2 punasipuli
tuoretta chiliä tai chilijauhetta
suolaa + pippuria
1/2 tl etikkaa
1/2 tl oliiviöljyä
1/4 tl hunajaa

Tee ensin tomaattisalaatti: pilko tomaatit ja sipuli, sekoita muiden ainesten kanssa ja laita hetkeksi sivuun marinoitumaan.

Kuori bataatti (omani painoi n. 500g) ja leikkaa se pieniksi kuutioiksi, mitä pienempi sen kätevämpi syödä. Ripottele päälle oliiviöljyä ja reilusti mausteita. Paahda 200-asteessa n. 20 minuuttia, sekoittele välillä. 

Sulata pakastemaissit nopeasti vaikkapa siivilässä juoksevan lämpimän veden alla. Huuhtele pavut. Lisää lämpimälle pannulle pieni määrä öljyä, maissit, pavut, paahdetut bataatit, yhden limen puristettu mehu ja kourallinen pilkottua korianteria. Paista keskilämmöllä kunnes seos on tasaisesti lämmennyt. Tsekkaa mausteet ja lisää niitä tarvittaessa, suolaa todennäköisesti ainakin.

Valmista kastike sekoittamalla keskenään esimerkiksi 200g (täysirasvaista) créme fraîchea ja 100g turkkilaista jogurttia. Pyöräytä lopuksi sekaa pari lusikallista srirachaa tai vastaavaa tulista kastiketta (sitä voi tarjoilla ohessa myös lisänä).

Leikkaa avokadot viipaleiksi. Murustele fetaa tarjoilukippoon. Leikkaa oheen vielä pari limeä ja silppua valmiiksi tuoretta korianteria.

Lämmitä maissilettuja hetki kuumalla kuivalla pannulla tai mikrossa. Kasaa täytteet letulle, ripottele päälle korianteria, purista hieman limeä ja kääri rullalle. Tarjoile vaikkapa kylmän oluen kanssa (muista lime!).


 Yhteistyössä Sinebrychoff.

SHARE:

tiistai 2. joulukuuta 2014

PAAHDETTU PAPRIKAKEITTO


Hieman meinaa tässä vuoden loppua kohti kiirettä pukata.. Viimeiset työprojektit pitäis saada pikkuhiljaa pakettiin, ja paketeista puheenollen niitä joululahjojakin pitäisi alkaa miettimään, hankkimisesta nyt puhumattakaan. Vieläkö kerkeisi tilata netistä kaiken? Syödä kuitenkin pitää, joten ruokia on tullut tässä ohessa tehtyä ja kuvattua, mutta en meinaa ehtiä näpytellä niitä tänne blogiin.

No tässä kuitenkin yksi. Idea on käytännössä melkein sama kuin paahdetussa kukkakaalikeitossakin, eli ota kasvis, paahda se ja surauta keitoksi. Paprikakeitossa tosin samettisen lopputuloksen saamiseksi pitäisi jaksaa poistaa ne kuoret, mutta tarpeeksi kauan kun paahtaa niin lähtevät helposti. Toki ne voi jättää myös paikoilleen jos et jaksa nähdä vaivaa ja pieni sakeisuus keitossa ei haittaa.

Paahdettu paprikakeitto (2:lle)

4-5 paprikaa
1 porkkana
pari valkosipulinkynttä
n. 2 dl kookosmaitoa
n. 4 dl vettä
n. 2 tl omenaviinietikkaa
suolaa
chilijauhetta
(savu)paprikajauhetta
halutessa: 1–2 tomaattia

Leikkaa paprikat puoliksi ja poista siemenet ja kannat. Kuori porkkana ja leikkaa vähän pienemmiksi paloiksi. Laita paprikat uuniastiaan leikkauspuoli alaspäin, pirskottele pintaan hieman öljyä, ja paahda kuorimattomien valkosipuleiden kanssa + porkkanoiden kanssa 200-asteessa n. puolisen tuntia. Poista paprikoiden kuoret (jos eivät lähde niin paahda paprikoita vielä hetki, tai vaihtoehtoisesti heitä ne hetkeksi esim. muovipussiin jäähtymään -> höyry irrottaa kuoret). Puserra valkosipulit ulos kuorestaan.

Siirrä ainekset kattilaan, lisää neste ja mausteita oman maun mukaan. Jos tykkäät vähän happamammasta keitosta, lisää kattilaan muutama pilkottu tomaatti (ja esim. teelusikallinen nestemäistä makeutusta). Lämmitä seos kuumaksi. Siirrä keitto blenderiin ja surauta sileäksi. Keitoin pinnalle pyöräytin vielä lusikallisen kookoskermaa niin tuli kiva marmorointi pintaan. :)

SHARE:

torstai 27. marraskuuta 2014

POIMINTOJA TALLINNAN TARJONNASTA


Pyrin käymään Tallinnassa n. kerran vuodessa. Useamminkin voisi jos vain yhteydet olisivat jouhevammat. Eihän se parin tunnin laivamatka ole mitenkään paha, mutta siihen sisältyy kuitenkin jonottelua ja rasittavan pitkä kävely tavaroita raahaten laivaan, eikä ne itse laivatkaan nyt niin hehkeitä ole. Merenalaista tunnelia ja junayhteyttä odotellessa.

Mutta siis Tallinnahan on mitä ihastuttavin kaupunki! Erityisesti vanhakaupunki on täynnä tunnelmaa, ja joulunaika on suorastaan taianomainen ihan eri tavalla mihin Senaatintori kykenee. Ja parasta on ravintolat – Tallinnan ravintoloiden hinta-laatusuhde on vaan käsittämättömän kova!

Olin pari viikkoa sitten kaupungissa projektireissulla viikonlopun yli, ja kivoja ravintoloita olisi ollut testattavana vaikka kuinka. Kovin monta kertaa emme ehtineet ulkona käydä syömässä, mutta pari oikein kivaa (itselleni) uutta tuttavuutta osui kohdille.


Ihan superhyvä ruokakokemus oli ravintolassa nimeltä Cru, joka on Viron 50 parasta ravintolaa 2014 rankkauksessa sijalla 11. Ravintola on vanhassa kivitalossa ja hieman linnamainen, mutta kuitenkin sopivan pieni ja intiimi. Samassa yhteydessä toimii myös persoonallinen hotelli. Postauksen alussa oleva upeus on Cru:ssa syömäni metsäkauris-annos, ulkonäkö silkkaa taidetta ja maut täydellisesti balanssissa. Eivätkä muut annokset jääneet paljon jälkeen. Söin metsäkauriin lisäksi ihanan samettista tryffeli-tattikeittoa ja seuralaiseni metsähanhea. Hinnat ovat Crussa laatuun nähden älyttömän edulliset, oma alku+pääruoka -komboni maksoi 29€ ja annokset olivat ihan hyvän kokoisia eli nälkä ei jäänyt. Mainitsinko jo Tallinnan käsittämättömän hyvän hinta-laatusuhteen!


Toinen oikein kiva uusi tuttavuus oli Kaks Kokka. Tämä on käsittääkseni ihan uusi ravintola, joten ei ole päässyt vielä parhaiden ravintoloiden listaukseen. Ravintolan sisustus on tosi kiva ja trendikäs, olisin voinut pihistää nuo sarvipäät vaikka omaan kotiini! Alkuun söin salaatin jossa oli ilmakuivattua ankkaa ja tuollaisia söpöjä pinkkejä viiriäisenmunia. Pääruoka oli hieman perinteisempi, mutta sekin maukas annos; rapeaksi paistettua kuhaa karamellisoidulla kukkakaalilla. Tämäkin setti erittäin kohtuuhintainen eli 22€.

Listaanpas tähän samalla muitakin Tallinnan suosikkejani (vaikka näissä en tällä kertaa ehtinytkään käydä): Sfäär (trendikäs kaupan ja ravintola yhdistelmä), Leib (ihana puutarha kesällä!), Ribe (perusvarma), Bocca (hieman hintavampi), Ö (fine dining).

PS. Biohakkerin käsikirjan Ravinto-osio on valmis ihan näillä näppäimillä, ennakkotilaajat saavat sen ennen joulua, eli ennakkotilaajan etu on siis vielä hetken voimassa. Teimme Tallinnassa tuttavamme mielettömässä kämpässä (tsekkaa tuota keittiötä!) kirjaa taas reilusti eteenpäin. Lopputuloksesta tulee aikamoinen paketti, veikkaan että lopullinen sivumäärä nousee yli 150:n, huh!

SHARE:

tiistai 25. marraskuuta 2014

TALVEN KEITTOSUOSIKKI: PAAHDETTU KUKKAKAALIKEITTO


Kasviskeitoissa pääraaka-aineen paahtaminen antaa yleensä makuun extra-säväyksen, ja niin kävi tässäkin tapauksessa. Vaikka paahtaminen tuntuisi vaivalloiselta ja aikaa vievältä turhuudelta, suosittelen sitä ehdottomasti sillä lopputulokseen tulee paljon täyteläisempi kukkakaalin maku. Tämä on (ainakin juuri nyt) lempikeittoni!

Tein oheen vielä pienen annoksen yrttiöljyä, se ei ole pakollista mutta mukava suolainen lisä muutoin pehmeänmakuiseen keittoon.

Kukkakaalikeitto (2 annosta)

1 pienehkö kukkakaali
1 purjo (vaalea osa)
1/2 sipuli
muutama valkosipulinkynsi
n. 5 dl kasvislientä (tai vettä + laadukasta fondia)
1 dl kookoskermaa
öljyä + suolaa 

Yrttiöljy
tuoretta korianteria/basilikaa/lehtipersiljaa tms
öljyä
suolaa

Leikkaa kukkakaali pienemmäksi, ripottele päälle hieman öljyä, ja paahda n. 15-20 minuuttia 180-asteessa. 

Lämmitä kattilassa muutama rkl öljyä (tai ei-vegaanit voita) ja kuullota miedolla lämmöllä pilkotut sipulit ja purjo kunnes ne ovat pehmenneet. Lisää kukkakaalit, kasvisliemi ja mausta lientä tarvittaessa hieman suolalla. Anna poreilla n. 5-10 minuuttia. 

Kaada keitto blenderiin ja surauta sileäksi. Kaada takaisin kattilaan, lisää kookoskerma ja lämmitä keittoa jos se pääsi jäähtymään. Tässä kohtaa voit tarkistaa keiton paksuuden, lisää hieman vettä jos pidät ohuemmasta keitosta.

Valmista yrttiöljy surauttamalla ainekset esim. monitoimikoneella tai sauvasekoittimella tasaiseksi. Itse tykkään aika suolaisesta yrttiöljystä, mutta mausta toki oman makusi mukaan. Sekoita yrttiöljyä muutama lusikallinen keittoon.



PS. Muistutan vielä Ecoston -20% alekoodista syotavanhyva20, jolla saat alennuksen kaikista keittiö-kategorian tuotteissa (poislukien sisäpuutarha ja sisäpuutarhojen tarvikkeet). Koodi on voimassa tämän viikon loppuun asti! Ja tällä hetkellä verkkokaupan tilauksiin ei tule edes toimituskuluja. Itse meinasin laittaa pukinkonttiin (itselleni ;) ainakin Cole&Masonin morttelin ja Danskin uunivuoatkin houkuttais..
SHARE:

sunnuntai 23. marraskuuta 2014

OVERNIGHT OATS ELI (PÄHKINÄVOI-SUKLAA) TUOREPUURO


Päätinkin nyt kokeilla miten kroppa reagoi pieneen annokseen kauraa, kun siitä viljattomuus-postauksessa mainitsin. Ja tästä ei ainakaan maha sanonut au, joten luulen että satunnainen kaurankäyttö voisi sopia minulle. Mikä on kyllä aika kiva; aamupalarepertuaari moninkertaistui heittämällä.

Kokeilin tehdä useissa terveysblogeissa hehkutettuja overnight oatseja eli tuorepuuroa, jossa ainekset siis sekoitetaan yhteen, puuro jätetään yön yli jääkaappiin ja aamulla annos on valmis. Löysin ohjeen jossa kuitupitoisuus on chia-siementen ja pellavasiemenrouheen takia huippukorkea, ja makuna aina-varma-valinta eli pähkinävoi-suklaa. Lopputuloksessa oli aika jännä suuntuntuma ja maku oli kyllä hyvä, ehkä jopa vähän jälkkärimäinen. Voisin tehdä toistekin.

Pähkinävoi-suklaa -tuorepuuro (1 annos)

n. 1 dl (gluteenittomia) kaurahiutaleita
1 tl chia-siemeniä
1 tl pellavansiemenrouhetta
1-2 tl raakakaakaojauhetta
1 rkl valinnaista pähkinävoita (esim. mantelivoita)
1 pehmeä taateli tai nestemäistä makeutusta
n. 1 dl kookosmaitoa (tai esim. mantelimaitoa)

Pilko taateli pieniksi palasiksi. Taatelista tulee liotuksen seurauksena mukavia pehmeitä karamellimaisia sattumia puuroon. Voit toki halutessasi käyttää sen sijaan/lisäksi haluamaasi nestemäistä makeutusta.

Sekoita kaikki ainekset astiassa ja laita yön yli jääkaappiin. Jos koostumus vaikuttaa turhan paksulta lisää enemmän nestettä. Blogeissa nämä tuorepuurot tarjoillaan yleensä trendikkäästi lasipurkeissa, mutta itselläni ei ollut sopivan kokoista niin puuro meni kulhoon. Päälle valutin vielä hieman kookosnektaria. Omnom.
SHARE:

torstai 20. marraskuuta 2014

PALEOKEITTOKIRJA: HÄRÄNHÄNTÄÄ, KURPITSAA JA SUPPILOVAHVEROITA


Vuoden kiivain kirjasesonki on todellakin aikavälillä loppukesästä alkutalveen. Tanskalaisen huippukokki Thomas Rode Andersenin Paleokeittokirja* on lojunut hyllyssä jo monta kuukautta, mutta nyt vasta ehdin perehtymään siihen kunnolla.

Paleo on mahdollisimman alkuperäiseen ravintoon keskittynyt ruokavalio, alkuperäisellä tarkoitetaan tässä entisaikojen metsästäjä-keräilijöiden ruokavaliota. Ajatus perustuu siihen että elimistömme ei ole ehtinyt kehittyä samassa tahdissa kuin ruokateollisuus (alkaen maanviljelyn keksimisestä), joten pystyäksemme hyödyntämään ravinneaineet ilman haittavaikutuksia kannattaa syödä mahdollisimman ns. alkuperäistä ravintoa. Eräänlainen luolamies(tai luolanais)dieetti siis.

Käytännössä paleoruoassa keskitytään mahdollisimman vähän käsiteltyihin raaka-aineisiin, painottaen monipuolista kasvisten käyttöä, lihaa&kalaa, marjoja ja pähkinöitä. Ruokalistalta joutavat pois viljatuotteet, maitotuotteet (paitsi jotkut hyväksyvät voin/gheen), palkokasvit (=linssit, pavut, soijatuotteet, maapähkinä) ja kaikki prosessoitu (teolliset kasviöljyt, sipsit, karkit, einekset jne). Blogistani löytyy myös jonkin verran paleo-tägättyjä ohjeita, vaikka itse en sinällään paleoruokavaliota noudatakaan.


Andersenin kirja on tummanpuhuvan tyylikäs ja ruokakuvat ovat huikeita. Huippukokin kädenjäljen huomaa siinä, että reseptit eivät ole ihan sieltä helpoimmasta päästä, ja osaa raaka-aineista pitää metsästää hieman lähikauppaa pidemmältä (ei sentään metsästä vaan lähinnä kauppahallista tai Stockan Herkusta).

Paleokeittokirjassa itseäni tökkii jonkin verran eläinkunnan tuotteiden ylenmääräinen käyttö. Kirjasta oli vaikea löytää reseptejä joissa ei olisi lihaa, ja aika monessa ohjeessa on saatettu käyttää jopa useamman eläimen lihaa. Toinen kummallisuus on se, että Andersen käyttää todella monessa ohjeessa maitotuotteita. Kyllä, juurikin kermaa ja juustoja, vaikka ne eivät koko ruokavalioon edes kuulu.

Selailin kirjaa aika pitkään etsien sellaista ohjetta jonka saisin suht helposti toteutettua (ja joka noudattaisi ns. oppikirjapaleota). Onneksi pakkasesta löytyi pussillinen häränhäntiä joten pääsin kokeilemaan yhtä ohjetta, tosin pienin muokkauksia.

Lopputulos oli kyllä todella herkullinen – rustiikkinen mutta samalla hienostunut. Kuin olisi syönyt ateriaa vähän paremmassa ravintolassa, paitsi raaka-aineet ovat oikeastaan pääosin hyvin edullisia. Annoksen tekeminen vaatii kyllä aika paljon aikaa, mutta tarjoaisinkin tämän viikonlopun vähän parempana ruokana.


Häränhäntäliemi, kurpitsaa ja suppilovahveroita (2 annosta)
(alkup. vasikanhäntäliemi, kurpitsaa ja portobellosieniä)

n. 1 kg härän/naudan häntäpaloja
oliiviöljyä + suolaa
1 rkl tomaattipyrettä
purjoa
porkkanaa
(valinnaisesti myös selleriä)
laakerinlehtiä
tuoretta timjamia/rosmariinia
suppilovahveroita (tai portobelloja siivutettuna)
pala (hokkaido)kurpitsaa
voita
(luomu)sitruunankuorta raastettuna
tuoretta lehtipersiljaa/korianteria

Laita hännänpalat paistoastiaan, ripotele pintaan hieman öljyä, suolaa ja pippuria, ja paista 225-asteessa puolisen tuntia. Paistamisen puolivälissä käännä hännät ja levitä lihojen pintaan tomaattipyrettä ruskistumaan.

Lisää puolen tunnin jälkeen astiaan vettä sen verran että hännät juuri ja juuri peittyvät. Sido yrteistä maustekimppu (tai heitä ne sekaan sellaisenaan). Pilko sekaan pätkä purjoa ja 1-2 porkkanaa. Alenna lämpötila 140-asteeseen, ja anna lihojen muhia uunissa n. 2-3 h tai kunnes liha irtoaa helposti luista.

Irrota liha kahden haarukan avulla. Poista mahdolliset rasvamöykyt, rustonpalat ja muut epämääräisyydet. Siivilöi liemi ja keitä sitä hieman kasaan.

Höylää kurpitsasta ohuita suikaleita kuorimaveitsellä. Kurpitsaa ei välttämättä tarvitse erikseen kuoria koska siivuista tulee niin ohuita. Lämmitä paistinpannulla iso nokare voita. Paista pannulla ensin hetki sienistä ylimääräiset nesteet pois ja lisää kurpitsa. Paista kunnes kurpitsa alkaa pehmenemään. Mausta sitruunankuoriraasteella, suolalla ja pippurilla.

Lämmitä lihanpalaset nopeasti vielä liemessä, ja lusikoi lautaselle kurpitsan ja sienten sekaan. Ripottele päälle hieman lehtipersiljaa tai korianteria. Tarjoile heti lämpimänä.

* Kirja saatu kustantajalta.
SHARE:
Blogger Template Created by pipdig