Tietoa mainostajalle ›

torstai 28. elokuuta 2014

PAREMPAA ROSKARUOKAA: *SITÄ* POSSUA TACOSSA


Raakaruoasta sitten ihan toiseen ääripäähän.

Syön harvakseltaan lihaa, ja possua en juuri koskaan, mutta kun kerran syödään lihaa, niin syödään sitten kunnolla. Eli ruokapöytään päätyi uunivuoallinen nyt-niin-trendikästä nyhtöpossua (pulled pork). Sain Raakatorin valikoimista luomulaatuista nasua, jonka saatavuus on ainakin normikaupoissa yleensä harmittavan heikonlaista. Tämä taitaakin olla ensimmäinen kerta kun valmistan possunlihasta itse ruokaa. Siihen nähden lopputulos oli kyllä huisin hyvää! Tosin ehkäpä reseptilläkin on jotain tekemistä onnistumisen kanssa. :)

Ohjeen poimin Liemessä ja Foodsters United -blogien (ja tietysti myös Blogiringin) takana olevan Jenni Häyrisen Katukeittiö – Parempaa roskaruokaa* kirjasta, joka ilmeistyi jo alkuvuodesta. Kirja on todella herkullisen näköinen, erityisesti ruokakuvat on mehevästi stailattu. Mutta totta puhuen kirjassa ei ole hirveästi minulle kokattavaa. :) Suurin osa resepteistä kun sisältää vehnää, niinkuin nyt katuruokasapuskat ylipäätään. Kirja on kuitenkin todella paksu ja ohjeita on paljon laidasta laitaan, joten luulen että kaikki löytävät sisällöstä jotain itseään ispiroivaa. Teini-ikäinen pikkusiskoni ainakin innostui kirjasta todella paljon: Mä haluan kokeilla tätä! Ja tätä! Ja tätä!


Takaisin possuun. Tein ohjeeseen pieniä muutoksia, lähinnä vähensin hieman mausteiden määrää kun kaikkia kastikkeita ei kaapista valmiina löytynyt. Kannattaa varautua siihen, että ruoan passiiviinen valmistumisaika on pitkä. Yhden nyhtöpossun uunittelun aikana ehdin mm. vierailla Kiasmassa, etsiä kaupoista reppua ja todeta että netissä on paremmat valikoimat, ja käydä maailman pisimmällä kävelylenkillä. Uunivuoka pääsi menemään sillä välin tosiaan aika tummaksi kun en ollut paikalla tsekkaamassa vesitilannetta, mutta lihaan se ei onneksi vaikuttanut mitenkään.

Tarjoilin possut valmiissa maissitacokuorissa, mutta se oli karmea virhe, sillä tacokuoret maistuivat lähinnä pahville. Ens kerralla vaivauden joko tekemään ne itse, tai laitan suosiolla jonkun salaatin/kaalinlehdykän tilalle. Lisätäytteinä oli itsetehtyä salsaa, avokadoa, crème fraîchea ja korianteria. Sitä tacoa lukuunottamatta supermaukas kokonaisuus! Ylijäänyt possu (aika vähän jäi yli) syötiin sitten seuraavana aamuna munakkaan seurana.


Pulled pork

n. 1,5 kg (luomu)possun kassleria (eli niskaa/etuselkää)
suolaa
pippuria
1 rkl hunajaa (ohjeessa: ruokosokeri)
n. 1 dl vettä

Tomaattinen kastike

1 tlk paseerattua tomaattia
1 sipuli
pari valkosipulinkynttä
pari tl hunajaa
1 tl dijonia
1 rkl omenaviinietikkaa
1 rkl (savu)paprikajauhetta
1 tl chilijauhetta
suolaa
pippuria
(alkup. ohjeessa oli lisäksi 1 rkl fariinisokeria ja Worchestershire-kastiketta, sekä 1 tl tabascoa)

Tarjoiluun mm.
salsaa 
avokadoa
crème fraîchea
korianteria

Hiero lihan pintaan mausteet ja hunaja/sokeri. Laita possu paistoastiaan (joko kannelliseen tai peitä possu foliolla) ja kaada vesi pohjalle. Paista 150-asteessa n. viisi tuntia (kyllä, viisi tuntia. Parempi keksiä jotain tekemistä siksi aikaa).

Tee kastike. Kuullota pieneksi pilkotut sipulit  öljyssä miedolla lämmöllä. Lisää tomaatti ja mausteet. Keittele välillä sekoitellen kunnes kastike alkaa redusoitua (n. 30 min). Halutessa kastikkeen voi vielä muusata sileäksi sauvasekoittimella (itse jätin tämän vaiheen väliin).

Ota possu uunista ja riivi se pieneksi kahden haarukan avulla. Sekoita joukkoon kastike ja pieni määrä pataan jäänyttä nestettä. Laita takaisin uuniin 200-asteeseen vielä n. 20 minuutiksi.

Tarjoile vaikkapa niissä tacokuorissa tai esim. pitaleivän välissä.


*Kirja saatu arvostelukappaleena.

maanantai 25. elokuuta 2014

KESÄKURPITSA"NUUDELIT" AKT-KASTIKKEELLA


Opin juuri uuden sanan; englanninkielisessä raakaruokasanastossa zoodles tarkoittaa kesäkurpitsasta vuoltuja nuudelimaisia pötköjä. Eli siis zucchini + noodles. Julienne-raastimella noita ohuita suikaleita saisi tehtyä tosi näppärästi, mutta itse vetelin tavallisella kuorimella ja suikaloin soirot kapeammaksi veitsellä. Senkin vaiheen voi jättää pois jolloin lopputulos on "nuudeleiden" sijaan "pastaa". :)

Tämä on taas ihan suomea; AKT eli aakootee tarkoittaa aurinkokuivattuja tomaatteja. Reseptiin tuleva herkullinen kastike onkin syy miksi postailen tästä ruoasta. Suolaiset tomaatit yhdistettynä hieman kermaisiin cashew-pähkinöihin ja raikkaaseen porkkanaan on yllättävän toimiva kokonaisuus! Samaa soosia voisi toki yhdistää perinteiseenkin pastaan, tai tarjoilla vaikkapa keitettyihin perunoihin sekoitettuna (samaan tapaan kuin pestokastiketta).

Kesäkurpitsa-nuudelit & nami-kastike

1–2 kesäkurpitsaa

n. 1 dl aurinkokuivattuja tomaatteja (öljyssä)
n. 1,5 dl cashew-pähkinöitä
2–3 porkkanaa
kourallinen jotain yrttejä (basilikaa/korianteria/lehtipersiljaa)
muutama rkl vettä

päälle valinnaisesti: seesamin/hampunsiemeniä

Vuole kurpitsasta suikaleita, ja halutessa viipaloi suikaleet kapeammaksi. Vuolemista saattaa helpottaa jos puolitat kurpitsan ensin pitkittäin (tai leikkaa neljään osaan jos kyseessä on erityisen iso kurpitsa).

Vedä blenderissä/monitoimikoneessa kastikkeen ainekset sekaisin pehmeäksi tahnaksi. Itse tein niin, että silppusin ensin blenderissä pähkinät ja porkkanat, ja työstin loput ainekset sekaan sauvasekoittimella. Jos seos maistuu liian suolaiselle (akt), niin laita hieman enemmän pähkinöitä ja porkkanaa. Lisää vettä kunnes tahna on hieman juoksevampaa, niin se on helpompi sekoittaa kurpitsasuikaleiden sekaan. Syö heti.


Alkuperäinen ohje hieman muunneltuna: The Rawtarian.

perjantai 22. elokuuta 2014

RAAKALEIPURIN PARHAAT KAKUT: INKAMARJA-APPELSIINI & VALKOSUKLAA


Edellisen postauksen sanoista tekoihin.

Sain jokin aika sitten käsiini erittäin kiinnostavan oloisen ruokakirjan: Maria Lönnqvistin Raakaleipurin parhaat kakut.* Ja onpa muuten inspiroiva kirja! Laitoin heti ainakin kolme reseptiä testausjonoon. Kakkujen lisäksi kirjassa on ohjeita mm. myös raakapiirakoihin, raakasuklaaseen ja muunnelmiin klassisista leivonnaisista. Reseptit on kirjoitettu selkeästi ja yksityiskohtaisesti auki, ja pienet tarinat tekevät ohjeista helposti lähestyttäviä. Ruokakuvat ovat tietysti kauniita ja taitto tyylikkään pelkistetty. Paperihifistelijänä pitää todeta vielä että tykkään tosi paljon kirjan hieman huokoisesta paperivalinnasta. :)


Suurin osa kirjan ohjeista on julkaistu jo aiemmin ainakin Jolien nettisivuilla. Olin joskus keväällä laittanut kirjanmerkkeihini inkamarjakakun valkosuklaakuorrutteella, ja sitten unohtanut sen, mutta kun ohje tuli kirjan sivuilla uudestaan vastaan, tekikin mieli kokeilla sitä melkeinpä saman tien (tai siis heti kun olin saanut hankittua kaikki puuttuvat ainekset). Minähän olen kirpeiden asioiden suuri ystävä, ja kun kakkuun tulee reilusti inkamarjoja (eli kuivattuja anananaskirsikoita) ja appelsiinia, kuulostaa se pettämättömältä yhdistelmältä.

Ostin ohjetta varten uutena tuttavuutena vihdoinkin psyllium-kuitua, mikä tulee välillä vastaan raakakakkuohjeissa. Tähän asti olen selvinnyt ilmankin, mutta tähän kakkuun tulee sen verran nestemäisempi täyte, että on ihan hyvä saada vähän kiinteyttämisapua.

Alkuperäinen ohje oli 22 cm:n kokoiselle vuoalle, omani on 18 cm joten pienensin joidenkin ainesosien määriä hieman. Lisäksi alkuperäisessä ohjeessa pohja levitettiin myös vuoan reunoille ylös asti, mutta itse tein huomattavasti pienemmän määrän ja laitoin sitä vain vuoan pohjalle. Suluissa alkuperäisen ohjeen määrät.


Inkamarja-appelsiinikakku valkosuklaakuorrutteella

Pohja
1,5 dl pähkinöitä (laitoin pekaani- ja saksanpähkinöitä) (4 dl)
1,5 dl pehmeitä mulpereita (4 dl)
pieni ripaus suolaa

Täyte
3 appelsiinia (4 kpl)
2 dl inkamarjoja
1-2 rkl sitruunanmehua
n. 2 rkl kookosnektaria tai muuta nestemäistä makeutusta (ei-vegaaneille esim. hunaja)
2-3 rkl psylliumia

Kuorrute
2,5 dl (liotettuja) cashew-pähkinöitä (3 dl)
n. 0,5 dl vettä
0,5 dl kaakaovoita
2-3 rkl kookosnektaria tms
1 tl aitovaniljajauhetta

Kuorrutteesta tulee sileämpää, jos liotat cashew-pähkinöitä muutaman tunnin ajan ennen kakun tekoa.

Valmista pohja muusaamalla blenderissä ainekset keskenään. Itse tykkään viimeistellä raakakakkujen pohjat sauvasekoittimella niin saan työstettyä ne helpommin taikinamaiseksi. Huom. mulperimarjojen tulisi olla tahmaisen pehmeitä, jos ovat päässeet kuivahtamaan liota niitä hetki. Taputtele massa vuoan pohjalle (ja reunoille jos teit sitä isomman määrän).

Kuori ja pilko appelsiinit. Aja ne inkamarjojen, sitruunanmehun ja makeuttajan kanssa tasaiseksi massaksi. Sileimmän koostumuksen saa tietysti tehokkaalla blenderillä. Maistele välillä ja säädä makuja (makeus- ja kirpeysaste) tarpeen mukaan. Sekoita lopuksi joukkoon psyllium, joka kiinteyttää massaa jonkin verran. Kaada täyte pohjan päälle.

Sulata kaakaovoi vesihauteessa. Aja kaikki ainekset blenderillä sileäksi. Veden määrää kannattaa säätää vähän tilanteen mukaan, laita aluksi vähän vähemmän ja lisää tarvittaessa. Kuorrutteen sileäksi saamisessa menee hieman kauemmin, joten blendaa kärsivällisesti. Tampperista on apua, tai pidä taukoja ja lusikoi seosta välillä reunoilta alas. Omasta kuorrutteestani tuli vienosti vaaleanruskeaa johtuen kookosnektarista, valkoisemman saat käyttämällä esim. hunajaa. Lusikoi täyte kakun päälle ja levitä tasaiseksi.

Tätä kakkua ei tarvitse oikeastaan pakastaan, omani annoin olla yön yli jääkaapissa ja aamulla se oli leikkuuvalmista, muutama tuntikin jähmetystä saattaa riittää. Huomasin tosin että appelsiinimehua oli valunut vähän kakusta jääkaapin tasolle, en tiedä sitten olisiko pitänyt laittaa enemmän psylliumia.. Ulkonäkö ja maku oli kuitenkin onnistuneita, lopputuloksena syntyi tosi kiva raikkaankirpeä kakku! Raakakakkuihin toisinaan hieman epäilevästi suhtautuvilta työkavereilta tuli myös kaikilta peukut. :)


*Kirja saatu arvostelukappaleena kustantajalta.

keskiviikko 20. elokuuta 2014

LISÄÄ RAAKAKAKKULOITA


Sain taannoiseen raakakakkukahvila-postaukseen parit lisävinkit testaamisen arvoisista kahviloista, joissa on tarjolla näitä samaisia raakoja herkkuja. Ja nyt on käyty Omnamissa (kiitti Outi!) ja Kahvila KUUMAssa (kiitti Hanna!).

Annankadulla hieman piilossa sisäpihalla sijaitsevassa OmNamissa (kuvat yllä) on ulkonäkönsä puolesta vähän Berliinihenkinen tunnelma. Tai oli ainakin silloin kun siellä kävin, kun oli vielä lämmintä ja ihmiset istuskelivat rennosti ulkosalla. No mutta onneksi ravintola-kahvila on viihtyisä sisäpuoleltakin. Täällä kävin ihan syömässä, lounasbuffet sisälsi paljon erilaisia maukkaita salaatteja ja herkullisia tahnoja. Vegaanikin saisi vatsansa helposti täyteen. Pientä miinusta annan turhan pienistä lautasista, ja korkeasta hinnasta (salaattibuffa 12€) siihen nähden, että raaka-aineet olivat kaikki edullisia. Tosin ilmeisesti käyntini jälkeen hintoja on tiputettu eurolla.. (?)

Raakapuolella tarjolla oli mm. mustikka-juustokakkua ja avokado-lime-kookoskakkua. Söin tuollaisen mustikkaisen, oli hyvää mutta olen nykyään raakakakkujen suhteen vähän kriittisempi, ja sanon että olen syönyt parempaakin. Mutta mukavaa silti että toimiston lähellä on paikka, josta voi halutessaan käydä nappaamassa vähän terveellisempää jälkiruokaa. Pelkästään kasvisruokaan keskittyneitä lounaspaikkoja ei Pitkänsillän eteläpuolella taida muutenkaan olla OmNamin lisäksi kuin Zucchini (jolla ei edelleenkään ole omia nettisivuja), eli paikka on todellakin kaivattu lisä keskustan tarjontaan!


Kahvila KUUMA (kuvat yllä) taas sijaitsee vähän kauempana Pursimiehenkadulla, mutta teimme työkavereiden kanssa sinne lounastauolla jälkkäriretken. Muutin muuten vuoden alussa pois Viiskulmasta, ja sen jälkeen sinne on ilmestynyt vaikka mitä ihania kahviloita/ravintoloita! Arvatkaa vaan harmittaako vähäsen.. Tämä KUUMAkin on superihana pikkukahvila! Taustajoukkojen jäljet johtavat minnekäs muualle kuin Johan&Nyströmiin. Söin mukavan raikkaan appelsiini-mustikkaraakakunpalasen, jossa oli vaihteeksi jätetty pähkinäinen osuus tosi rakeiseksi ja irtonaiseksi (usein raakakakuissa se on aika sileää ja kiinteää). Harmi kun paikka ei ole auki kovin myöhään, muuten kävisin mielelläni useamminkin.. (Edit: juuri tuli tieto että aukioloajat pitenevät 21.8 alkaen puoli seiskaan asti.)


Näiden lisäksi on tullut syötyä Flow:ssa Rawspotin suussasulavaa appelsiini-suklaakakkua (vasen kuva), ja mökkireissulla Hymy Raw Food Cafe:n takana häärivän Marian lahjoittamaa ihanan kirpeää tyrnikakkua (oikea kuva). Ei viikkoa ilman raakakakkua, tähänhän voisi tottua. Ja mahtavaa kun Helsingin kahvila&ravintolatarjonta on nykyään niin monipuolista! Hyvä Helsinki!

Seuraavaksi tosin voisin vaihteeksi itsekin rehkiä blenderin kimpussa (tai siis painaa sitä power-nappia).. Testattavia reseptejä olisi niin paljon etten edes tiedä mistä aloittaa. Positiivinen ongelma. :)

maanantai 18. elokuuta 2014

PISTAASIKUORRUTETTU LOHI


Pitkästä aikaa suolainen resepti!

Pistaasikuorrutteella saa loheen kätevästi vähän näyttävyyttä -> helppo ja nopea tapa tehdä ruokavieraisiin vaikutus. Ja toki kuorrutteella annokseen tulee lisää makuakin, se toimii melkeinpä kastikkeen asemasta. Veikkaan että tästä tulee yksi oman keittiöni vakkari-lohiresepteistä!

Oheen raastoin kyssäkaalista ja omenasta raikkaan coleslawn vähän tasapainottamaan lohen rasvaisuutta ja pistaasien suolaisuutta.

Pistaasi-lohi (2:lle)

300–400 g lohifilettä 
n. 1 dl pistaasinsydämiä eli n. 250 g (suolattuja & paahdettuja) kuorellisia pähkinöitä
1–2 rkl dijon-sinappia
ruohosipulia
suolaa + pippuria

Kyssäkaali-omena -coleslaw

1 osa kyssäkaalia
1 osa vihreää omenaa (esim. Granny Smith)
hieman majoneesia
hieman oliiviöljyä
pieni puserrus sitruunanmehua
suolaa + pippuria

Kuori ja murskaa pistaasipähkinät pienemmäksi muruksi. Sekoita joukkoon sinappi ja reilu määrä silputtua ruohosipulia.

Leikkaa lohi annospaloihin, asettele leivinpaperille nahka alaspäin, sirottele päälle hieman suolaa ja pippuria, ja levitä pistaasimössö päälle.

Paista 200-asteessa (filen paksuudesta riippuen) n. 10 minuuttia, varo paistamasta liian kypsäksi ettei tule kuivaa kalaa.

Valmista lisuke raastamalla kuorittu kyssäkaali ja omena, ja sekoittamalla muiden ainesten kanssa.
Tarjoile lohen kanssa.


Lohen ohje poimittu NomNomPaleosta.

torstai 14. elokuuta 2014

PERINTEISEMMÄT LAKRITSI- & MINTTU-JÄÄTELÖT


Olisko tässä nyt sitten kesän viimeiset jätskit. Ennen syksyn ensimmäisiä siis. ;)

En olekaan koskaan aiemmin yrittänyt tehdä ihan perinteistä jäätelöä (eli ei siis raaka/vegaaniversiota) itse ilman jätskikonetta. No eipä ollut vaikeaa, ja lopputulos oli tosi hyvä. Jätskikone kiinnostaisi kyllä hankkia myös, mutta keittiön rajalliset säilytystilat taitaa tulla vastaan..

Ajattelin aluksi tehdä ihan vaan perusvaniljajäätelöä, mutta sitten iski kuitenkin innostus kokeilla maustaa sitä hieman. Eli jaoin massan puoliksi, ja toiseen laitoin minttuöljyä (ja spirulinaa), ja toiseen lakritsijauhetta. Lakritsijauheista olen kirjoittanut aiemmin täällä, käytin ohjeessa tuota mustempaa versiota.


Jäätelö ilman konetta
(ohjeesta tulee 2-3 palloa per maku)

3,5 dl kermaa
1,5 dl maitoa
n. 0,5 dl hunajaa/kookosnektaria tai vastaavaa
2 munankeltuaista
ropsaus aitovaniljajauhetta

minttuöljyä (ei esanssia)
pieni määrä spirulinaa/chlorellaa väriksi

lakritsijauhetta
pieni ripaus suolaa

Lämmitä kerma, maito ja hunaja kattilassa miedolla lämmöllä. Varo ettei seos pääse kiehumaan.

Vispaa käsin keltuaiset hieman kuohkeiksi. Ota n.desin verran lämmintä kermaseosta ja kaada se varovasti ohuena norona keltuaisten sekaan koko ajan sekoittaen. Kaada keltuais-kermaseos takaisin kattilaan edelleen koko ajan sekoittaen. Lämmitä seosta kunnes se alkaa hieman paksuuntua (ja sekoita! :) Mausta lopuksi vaniljajauheella.

Jos haluat jatkojalostaa vaniljajäätelöä, jaa seos kahtia ja mausta puolet minttuöljyllä (oman maun mukaan), ja puolet lakritsijauheella. Itselläni meni jauhetta varmaan n. parin teelusikallisen verran.

Kaada massat omiin astioihinsa ja laita pakkaseen.

Parhaan koostumuksen saat kun jaksat n. 30 minuutin välein käydä vispaamassa hieman jähmettyneitä seoksia. Tässä saa käyttää ihan kunnolla voimaa että saat jäiset reunatkin rikottua. Jäätelö on valmista muutamien tuntien jälkeen. Pyörittele hieman pehmenneestä massasta palloja. Huom. jätski sulaa aika vauhdilla eli syö heti! :)

keskiviikko 13. elokuuta 2014

ILLALLINEN ÖLJYSÄILIÖSSÄ


Olin eilen illallisella vähän erikoisemmassa miljössä. Kruunuvuorenrannassa sijaitseva entinen öljysäiliö (nykyisellään valotaideteos) on nimittäin valjastettu tällä viikolla muutamaksi päiväksi ravintolakäyttöön. Harmi kyllä popup-ravintola Säiliö468 on pystyssä enää kaksi päivää (ja taitaa olla loppuunmyytykin), mutta halusin silti jakaa parit kuvat koska oli niin mahtavan näköinen mesta.

En tiedä miten hyvin rakennelma toimii pilvisellä säällä, mutta ainakin auringonpaisteessa se on todella upean näköinen säteiden siivilöityessä tuhansien pikkureikien läpi. Rei'issä oli myös jonkinlaisia led-valaisimia, jotka illan pimetessä tuikkivat kuin pienet tähdet. Kaunista. :)

Kuljetukset paikalle hoitui siis Kauppatorilta veneen kyydissä, ja paikan päällä oli ensin pienimuotoinen viinitasting ja sen jälkeen BBQ-tyyppinen illallinen. Tilaisuuden järjestäjinä toimivat Ravintola Lähiö ja Viinitie.

Illalliskattaus oli aika lihapainotteinen, niinkuin nyt grillibileissä tahtoo olla. Tarjolla oli mm. gazpachoa, grillattua mustekalaa ja tiikerirapuja vartaissa (suosikit!), sieniä & mozzarellaa, patatas bravaksia, häränrintaa ja bbq ribsejä. Jälkkäriksi oli pikkuruiset limevanukkaat marjasalaatilla. Tämä kaikki plus viinitasting ja kuljetukset sisältyi 50 €:n sisäänpääsyhintaan, erilliset ruokajuomat meni sitten lisämaksusta. Siinä taidettiinkin kilistellä kesän viimeiset rosét (nyyh). Illassa oli muutenkin loppukesän tuntua, auringon laskiessa oli pakko hakea viltti lämmittämään hartioita. Harmi sinänsä, itse voisin elää melkeinpä loputonta kesää.

Mutta siis hieno elämys kaiken kaikkiaan, lisää tällaisia!

maanantai 11. elokuuta 2014

SEINÄJOEN RAVINTOLAHELMI JUURELLA


Ehdin heinäkuun lomien aikana vähän kierrellä Suomeakin. Kävin mm. Turussa (suositukset Mamin torilounaalle ja Blankon lammassalaatille!) ja Seinäjoella. Kuulin jo viime vuonna huhua, että keskelle Etelä-Pohjanmaata on avattu ihan oikea (eli ei-ketju) ravintola, ja pitihän tämä ihmestys viimein mennä omin silmin todistamaan. Itselläni on juuret (hehe) kyseisessä kaupungissa ja käyn siellä muutamia kertoja vuodessa, joten mahtavaa jos jäyhempiinkin maakuntiin alkaa ilmestyä tällaiselle ruokaharrastajille sopivia käyntikohteita!

Juurella ei siis ole sukua Helsinkiläiselle Juuri-ravintolalle, vaikka nimen lisäksi aika samantyyppinen konsepti onkin kyseessä, eli skandinaavista (vai pitäisikö sanoa jopa suomalaista) keittiötä, vahvalla luomu- ja lähiruoka-painotuksella. Tyylillisesti liikutaan jossain paremman illallispaikan ja fine diningin lähimaastossa. Kunnianhimoinen projekti siis, ottaen huomioon ettei vastaantyylisiä paikkoja lähialueella taida oikein olla (Rossoa ei lasketa).

Ravintola on sisutukseltaan mutkattoman modernin näköinen, ja henkilökunta tavanomaista ystävällisempää. Ravintolaan tullessa on siis oikeasti lämpimän tervetullut olo, mikä ei aina tunnu olevan itsestäänselvyys.

Ruokalista on asiaankuuluvasti lyhyt ja ytimekäs. Alkuun tilasin Etelä-Pohjanmaan tapaksia eli epaksia (hauskana kuriositeettina myös Juuri tarjoilee suomalaisia tapaksia, mutta on nimennyt ne sapaksiksi). Lautasella oli monipuolinen kattaus lähialueiden herkkuja miniatyyrimuodossa. Erityisesti mieleen jäi Juustoportin vuohenjuustosta valmistettu mousse.

Pääruoaksi otin päivän kalan (niinkuin koko kolmen hengen seurueemme), ja annos oli todella tasapainoinen ja herkullinen, en keksi siitä mitään moitittavaa. Jos en väärin muista, kuha oli pyydetty Lappajärvestä, tuosta tämän aakean ja laakean peltomaakunnan ainoasta kunnon järvestä.


Jälkkäriosasto räjäytti sitten pankin. Otimme kaikki eri jälkkärit, että pääsisimme maistelemaan mahdollisimman paljon eri makuja. Annokset olivat todella kauniisti aseteltuja, kuvat ylhäältä alaspäin: ruusunmarjapannacotta, mustaherukkafinancier, ja paahdettua valkosuklaata & jogurttipehmistä. Tuosta viimeisestä erityisesti meinasi syntyä pieni haarukkasota. Kiitokset vielä keittiölle näin erinomaisesta päätöksestä illalliselle!

Jos siis liikut jossain päin Pohjanmaata tai vaikkapa Keski-Suomessakin asti, niin melkeinpä suosittelen tekemään pienen ekstralenkin kyseiseen ravintolaan, vaikka muuten ei olisikaan asiaa kaupunkiin. Toivon Seinäjoen helmelle menestystä ja pitkää ikää!

perjantai 8. elokuuta 2014

ERÄRETKELLÄ (JA SIELTÄ POIS)


Olin viime viikonloppuna yhden yön verran patikoimassa Nuuksiossa. Tällaisella retkellä (tai oikeastaan millä vaan retkellä) oleellista on tietysti eväät. Niitä pitää olla tarpeeksi! Ja mielellään jotain kevyttä (siis painavan vaihtakohta, en tarkoita light-tuotteita) ja helposti alkeellisissa olosuhteissa valmistettavaa. Eli ei niin kuin viime vuonna: kaveri heittää jonkun painavan kassin (mun) rinkkaan, ja kun kysyn että mitä tiiliskiviä meillä oikein on eväänä, vastaus on: kilo perunoita.

No ei ruokasuunnittelu kyllä mennyt tälläkään kertaa varsinaisesti ihan putkeen. Mukaan tuli perus-raakapatukoiden ja pähkinäpussien lisäksi aika epämääräinen valikoima tarvikkeita: 6 kananmunaa, 4 avokadoa, 2 banaania, mango, parsakaali, paketti halloumia, voita ja mausteita. Eli retkeilyn ensimmäinen sääntö (ota tarpeeksi eväitä) menikin heti vähän pieleen, mutta kyllä näillä kaksi henkeä vuorokauden verran hengissä pysyi.

Aineksista syntyi improvisoiden: illalliseksi nuotiossa pannulla paistettuna pilkottua parsakaalia, halloumia ja avokadoa. Jälkkäriksi paloiteltua mangoa ja höysteeksi kaakaonibsejä ja jotain muita trailmixin härpäkkeitä.

Aamupala olikin sitten osittain omavarainen. Koska jäljellä oli enää banaaneja ja kananmunia, teimme näistä (hieman möykkyistä) banaanipannareita, jotka tarjoiltiin juuri-itse-kerättyjen mustikoiden kanssa. Kova homma muuten noiden marjojen keräämisen kanssa, ihan mielelläni maksan siitä että joku muu kerää puolestani. ;) Lautaset toki oli unohtunut pakata, mutta kattilaista voi syödä ihan hyvin myös.

Harvoin on ruoka maistunut niin hyvälle, kuin hieman säätäen valmistettuna luonnon keskellä. Osui vielä kaunis ja kuulas ilta lammenrannalla, eikä paikalla ollut ketään muita, hiljaisuus ja rauha oli melkein täydellistä. Toki yöllä tuli sitten kylmä (kannattiko jättää se pitkähihainen fleecetakki kotiin..ei kannattanut) ja makuualusta oli niin ohut että joka ikinen muhkurainen juuri tuntui selässä, mutta näistä huolimatta kyllä tällaisen retken ihan mielellään tekee sen max. kerran vuodessa. :)


Tänä viikonloppuna on sitten vähän urbaanimmat kuviot ja Flow (kuva parin vuoden takaa jolloin oli vähän viileämmät kelit). Flowhun kannattaa melkein mennä jo pelkästään safkojen takia! New York Ninjan fuusiovietnamilainen kattaus on vakkarisuosikki jo monen vuoden takaa, tänä vuonna on tarjolla myös vaikka mitä muuta kiinnostavaa: tsekkaa menut. Ja ensimmäistä kertaa myös raakakakkuja, kippis sille!

keskiviikko 6. elokuuta 2014

VILJATTOMAT & VEGAANISET MINTTU-JÄÄTELÖKEKSIT (MINTTU-PUFFET)


Näin herkullisessa Torkkuja & Nokkosia -blogissa viljattomien minttupuffettien ohjeen jo ikuisuus (melkein vuosi) sitten. Resepti pääsi unohtumaan kunnes This Rawsome Vegan Life -blogissa tuli vastaan vähän samantyylinen. No mutta, jos nyt ei ole oikea hetki kokeilla tehdä diy-jäätelöasioita niin en tiedä milloin sitten.

Noudattelin enemmän Torkkunokkosen ohjetta, tosin tein siihen pieniä tuunauksia. Lopputuloksena tuli viisi normaalin minttupuffetin kokoista jätskikeksiä, nämä tosin voisi vielä puolittaa koska ovat aikas tuhteja.

Minttu-jäätelökeksit

2 dl pähkinöitä (laitoin 1 dl pekaanipähkinöitä ja 1 dl cashewpähkinöitä)
vajaa 2 dl mulpereita (laitoin lisäksi muutaman pehmeän taatelin)
n. 3 rkl raakakaakaojauhetta
ripaus suolaa

n. 3 dl jähmettynyttä kookoskermaa (pidä kookosmaitotölkkiä ensin pari tuntia jääkaapissa)
n. pari rkl kookosnektaria (tai vastaavaa)
ripaus spirulinaa/chlorellaa väriksi
muutamia tippoja piparminttuöljyä (ei esanssia)


Aloita murskaamalla pähkinät pieneksi muruksi esim. blenderissä. Lisää mulperit, kaakaojauhe ja suola. Työstä kunnes massasta tulee pehmeää. Tässä kohtaa totesin massan vähän turhan kuivaksi joten lisäsin sinne pari pehmeää taatelia, samalla sain taikinaan lisää makeutta. Lopputyöstön tein sauvasekoittimella.

Kaulitse massasta ohut suorakulmion muotoinen levy. Suosittelen käyttämään keksilevyn alla leivinpaperia, niin saat levyn myöhemmin helpommin irti. Laita keksipohja hetkeksi pakkaseen jähmettymään ja leikkaa se sen jälkeen kahtia.

Avaa kookosmaitopurkki (tai purkit, minulla meni tähän n. kaksi purkkia). Kaada kookosvesi talteen (sen voi käyttää vaikka smoothieen) ja lusikoi jähmettynyt kookoskerma astiaan. Lisää sekaan makeutus, piparminttu ja spirulina/chlorella. Laitoin lisäksi sekaan ihan pienen hippusen kurkumaa että sain massasta enemmän mintunväristä. Maistele tässä kohtaa ahkerasti ja säädä makuja. Mintunmakua saa olla reilusti ja toisaalta myös makeutusta, maut vähän väljähtyvät pakastaessa. Jos jäätelömassa on turhan notkeaa, laita se hetkeksi pakkaseen.

Lusikoi jäätelö sen jälkeen toisen keksilevyn päälle. Jäätelön kannattaa antaa lusikoinnin jälkeen (jälleen) jähmettyä hetki pakkasessa ennenkuin laitat toisen levyn kanneksi päälle, niin kokonaisuus pyryy paremmin kasassa. Anna olla pakkasessa useamman tunnin ajan. Leikkaa viipaleiksi ja tarjoile hieman sulaneena.

Tuosta yhdestä en malttanut olla haukkaamatta ^_^

maanantai 4. elokuuta 2014

CAFE KOKKO


Uusia raakakakkukahviloita Helsingissä? Jes! \o/ En tosin juossut heti ensimmäisenä paikalle, sillä Cafe Kokko aukesi jo kesäkuun puolella, mutta kun tuo Katajanokka ei vaan mitenkään ole kulkureittini varrella. Miksi kaikkien raakaleivonnaisia tarjoilevia paikkojen pitää muutenkin olla sillä suunnalla, avatkaa nyt joku vastaava paikka Kamppiin tai Punavuoreen!

Johan & Nyströmistä kirjoittelinkin aika tasan vuosi sitten, ja Hymy Raw Food Cafen esiaste tuli testattua viime talvena Ravintolapäivänä, tosin varsinaiseen putiikkiin en ole vielä ehtinyt. Cafe Kokko on siis kolmas sarjassaan (jos Silvopleetä ei lasketa), ja toivottavasti ei viimeinen.

Sijainti Johan & Nyströmin vieressä ei ole ainoa yhteneväisyys kyseisen kahvilan kanssa. Kokon perustaja on yksi J&N:n entisistä vaikuttajista ja konsepti on aika samantyylinen: loistavaa kahvia ja raakaleivonnaisia (ja lisäksi smootheja ja oli ehkä jotain muutakin?). Kaiken lisäksi sisustuskin on samasta sabluunasta – hipsterihenkisen coolia ja rentoa. No ei sillä, meikäläiseen uppoaa tämmöiset konseptit kyllä, olkoot vaikka sata samanlaista kahvilaa rivissä. Kiipesin yläkertaan istumaan ja mietin että ihan kuin olisin jossain Berliinissä tai Barcelonassa.

Raakakakut olivat aika tutunolosia, kysyin tekijöitä, mutta en ottanut nimiä ylös ja tietty ne jo unohtuivat. Valitsin tarjonnasta minttusuklaisen After Eight -kakun. Kakku oli oikein hyvää, tosin mintunmakua olisi saanut olla vähän enemmänkin. Tuhti tapaus myös, jaoin sen kaverin kanssa ja molemmille riitti pari kolme haarukallista hyvin (tosin vatsassa oli jo entisestään juuri syöty lounas). Cappuccinoa tehtiin pitkään ja hartaasti, lopputulos oli kieltämättä loistava. Vähän tyyriinpuoleinen setti myös, kahvi + kakku maksoivat vähän alle 11 €. Mutta välillä tämmöisiin herkkuhetkiin voi vähän panostaa. Kokolle suositukset täältä!

Edit: Cafe Kokko sijaitsee nykyään Kampissa eli osoitteessa Kalevankatu 31 A (sisäpihalla), pyyntööni on siis vastattu. :)

perjantai 1. elokuuta 2014

JÄMÄ-SMOOTHIE


Hedelmäsalaatti-mehujäistä jäi aika paljon hedelmiä yli, joten surautin niistä vielä vähän smoothieta.
Nesteeksi tuli n. desin verran mansikalla maustettua kivennäisvettä, ja makuja pyöristämään laitoin vielä n. desin verran kookoskermaa. Tosi onnistunut kokonaisuus, vaikka itse sanonkin.

Ostamani mansikat oli muuten jotain jännää lajiketta, älyttömän makeita, ja tuoksussa ja maussa oli reilusti ahomansikkaa! Kooltaan olivat pieniä ja helposti muussaantuvia. Olisi pitänyt kiinnittää tarkempaa huomiota lajikkeen nimeen, ostaisin näitä nimittäin mielläni uudestaankin.

Kesäsmoothie

pari kourallista makeita mansikoita
n. 1/3 kypsää tuoretta ananasta 
1 kypsä kiivi
maustettua kivennäisvettä
kookoskermaa
halutessa: vähän jäitä

Surauta blenderissä juomaksi. Nesteen määrä riippuu siitä miten juoksevasta smoothiesta tykkäät.

Syntyneestä smoothiesta saisi muuten myös tosi hyvää mehujäätä kaatamalla seoksen muotteihin ja pakastamalla. :)