Tietoa mainostajalle ›

keskiviikko 30. heinäkuuta 2014

HEDELMÄSALAATTI-MEHUJÄÄ


Tietää että on kuuma kun laittaa tuulettimen lattialle, ja ensimmäisenä sen eteen parkkeeraa lemmikit makoilemaan karvat väpättäen. :)

En ole ollut tässä kuussa montaakaan hetkeä omassa keittiössäni, ja silloin kun olen, en ole todellakaan laittanut hellaa tai uunia päälle.

Jotain pientä sitä kuitenkin jaksaa puuhastella.. Viime kesänä kokeilin pari kertaa tehdä mehujäätä itse, makuina testasin näitä: kookos&appelsiini ja vesimeloni&mansikka&jogurtti. Tänä kesänä olen tehnyt oikeastaan vielä helpompaa versiota, tämä mukavasti viilentävä versio hedelmäsalaatista ei vaadi kuin pientä pilkkomista.

Jäistä hedelmäsalaattia

hedelmiä/marjoja, esim: mansikoita, ananasta, kiiviä
nestettä, esim: maustettua kivennäisvettä ja vähän mansikkasiirappia (survottua mansikkaa ja kookosnektaria)

Nesteeksi sopii hyvin myös esim. tuorepuristettu mehu tai aikuisversioon vaikkapa siideri. Kannattaa huomioida että pakastaessa maut hieman väljähtyvät, eli nesteessä saa olla kunnolla makua.

Leikkaa marjat/hedelmät pieneksi, ripottele astiaan, kaada hieman nestettä päälle, asettele tikut ja pakasta.

Näiden tekeminen onnistunee ilman varsinaisia mehujäämuottejakin. Kunhan laittaa tarpeeksi hedelmiä niin tikku pysyy astiassa (esim. joku pienempi jogurttipurkki tms) helposti pystyssä.


Esittelenpä tässä yhteydessä Sugar Helsingiltä saadun uuden tuttavuuden, eli kookosnektarin. Big Tree Farmsin kookosnektari on luomulaatuinen ja käsittelemätön makeuttaja, joka maistuu vähän kuin miedolle ja vähemmän makealle vaahterasiirapille. Jos glykeemiset indeksit kiinnostaa, niin tämä on esim. hunajaa huomattavasti verensokeria vähemmän nostattava vaihtoehto (hunaja lähteestä riippuen 55–61 vs. kookossiirappi 35).

Ja sanoisin että tämä on esim. vegaaneille agavesiirappia paljon parempi vahtoehto, fruktoosipitoisuus on ihan eri maailmasta ja raskas prosessointikin on jätetty väliin. Löysin kohtuullisen luotettavan näköisen infograffan, joka havainnollistaa asiaa paremmin. Kookosnektaria myydään ainakin Ruohonjuuressa.

Itse aion kyllä jatkossakin käyttää kotimaista, kuumentamantonta (luomu)hunajaa, mutta aina hunajan maku ei istu niin täydellisesti tekeillä olevaan sapuskaan, tai koostumus on mennyt jähmeäksi, joten on kiva kun on vaihtoehtoja. :)


maanantai 28. heinäkuuta 2014

PROVENCESSA


Paluu arkeen on nyt pitkin hampain suoritettu. Olispa muuten mukava jos toimistolla olisi ilmastointi.. no en valita lämmöstä.

Provencen matkalla jäi nyt laventelipellot näkemättä (vaatisi oman auton tai vaihtoehtoisesti kiskurihintaisen guided tourin), mutta muuten yllätyin Etelä-Ranskasta positiivisesti. Nizza oli ennakko-odotuksia kivempi ja Avignon myös ihan huippu! Kauniita maisemia ihailimme lisäksi Monacossa ja Cannesissa (St Tropeziin emme ehtineet). Parin Pariisinreissun perusteella en ollut ihan vakuuttunut ranskalaisesta cuisinesta, mutta Provencessa tuntui saavan melkein mistä vähintään kohtuullisen maukasta ruokaa, ja useimmiten erinomaista. Ja rosé oli kylmää, hyvää ja halpaa.

Viinitilakierros jäi tosin väliin (mainitsinko jo kiskurihintaiset tourit), mutta Avignonissa oli Rhônen alueen viinifestarit, joissa pienellä sisäänpääsymaksulla (5€) sai maistella paikallisten tuottajien viinejä niin paljon kuin jaksoi (tai kehtasi). Hauskana kuriositeettina ovella jaettiin osallistujille alkomittarit. Ja tämä lienee mahdollista ainoastaan Ranskassa (?): festareilta saattoi pistäytyä illalliselle toiselle puolelle kaupunkia ja palata takaisin ilman uutta sisäänpääsymaksua, kunhan nappasi festivaalin viinilasin kainaloon ja esitti sen palatessa! Ja tämä ohjeistus tuli siis järjestäjiltä. :)

Suosittelen muuten Avignonia ehdottomasti Festival d'Avignonin aikaan (kolme viikkoa heinäkuussa), kaupunki on täpötäynnä elämää; katutaiteilijoita, musiikkia, laulua, tanssia, teatteria you name it. Aika huonosti ranskaa puhuvina kävimme tsekkaamassa pienen ja sympaattisen sirkusesityksen, siellä ei niin haitannut vaikka kaikkea ei ymmärtänytkään. :)


Söimme siis hyvin ja runsaasti, mutta Avignonissa taisi olla parhaat gastronomiset elämykset. Osallistuimme mm. Gourmet Walking Tourille (hyvä hinta-laatu -suhde!) jossa ei onneksemme ollut sinä aamuna muita osallistujia, eli saimme ihan privaatin kiertueen (kuva yksistä maistiaisista alhaalla oikealla, oli niitä paljon enemmänkin). Olin myös aiemmin vihjaissut oppaallemme gluteenittomuudesta/viljattomuudesta ja hän otti sen hienosti huomioon viemällä meidät kauppahallissa sijaitsevaan kahvilaan (muistaakseni Nature nimeltään), joka tarjoilee gluteenittomia raaka- ja vegaaniherkkuja. Raakapiirakoissa oli käytetty mm. kesäkurpitsaa, kurkkua ja fenkolia (vihreä) ja tomaattia ja porkkanaa (punainen). Kiinteä koostumus saadaan aikaiseksi agar agarin avulla. Pohjassa oli ainakin pähkinämurua, ja lämpimissä piirakoissa taas käytettiin riisijauhoja. Törmäsinpä muuten eräässä toisessa ravintolassa kastanjajauhoistakin leivottuun jälkiruokaan, siinäpä kiinnostava jauhotuttavuus!

Grassessa saimme kokea varsinaisen juoksulounaan, kun ruoan (salaattia ja antipastovalikoima) saamisessa kestikin tosi kauan ja bussi oli lähdössä. Emme sitten ehtineetkään syödä sitä paikan päällä, vaan lautasen sisältö piti heittää vauhdilla pitsalaatikkoon ja syödä vaivihkaa sormin bussin takapenkillä. Oli vähän sottaista mutta jälkikäteen nauratti. Grassessa sijaitseva Galimardin parfyymi-workshop oli myös suosittelun arvoinen, varsinkin kun yksi opastajista puhui yllättäen suomea. Omasta parfyymi-luomuksestani en kyllä niin tykännyt, eikä seuralaisenikaan (tuoksui kuulemma mummojen käsirasvalle), mutta kokemus oli mielenkiintoinen yhtä kaikki.

Kiitos Ranska, olit kiva ja makoisa! Olisin toivonut pidempää lomaa niin olisi ehtinyt syödä enemmän. Seuraavaa odotellessa.

torstai 17. heinäkuuta 2014

AU REVOIR, LA DEUXIÈME PARTIE


Tähän kesään tulikin sitten näköjään tupla-Ranskat. Viimekuinen Pariisi oli oikein onnistunut minibreikki, erityisesti suosittelen Disneylandia lapsille ja lapsenmielisille. :)

Tällä kertaa mennään vähän etelämpään eli Provenceen. Tukikohdat on Nizzassa ja Avignonissa, ja näistä olis tarkoitus tehdä päiväretkiä lähiympäristöön. Loma tulee koostumaan mm. näistä (tai sitten ei): Monaco, St Tropez, Arles, Grasse & parfyymikurssi, rantoja ja pikkukaupunkien kapeita kujia, laventelipeltoja ja ehkä joku viinitilakin. Ainakin monta lasia kylmää roséta! Katsotaan mitä keritään, aina sitä kuitenkin aika loppuu kesken.

Palaan linjoille parin viikon päästä! :)

keskiviikko 16. heinäkuuta 2014

HUIJAUSKAKKU VESIMELONISTA


Näin tämän vesimelonihuijauskakun kuvan Pinterestissä, ja idea oli mielestä niin hauska että halusin kokeilla itsekin!

Idea on yksinkertainen: otetaan yksi vesimeloni, kuoritaan se, ja päällystetään esim. kermalla niin että se näyttää normaalilta kakulta. Jos uskallat, niin tarjoile tätä kertomatta vieraille ensin mitä kakku sisältää ;)

Itse en saanut kuorrutetta levitettyä täysin siististi, siihen tarvisi varmaan jonkun lastan tai vastaavaa. Samoin koristevesimelonipallot olisi varmaan helpompi kaivertaa jollain muulla kuin tavallisella lusikalla.. Lopputulos oli silti ihan kivan näköinen. Tästä kakusta ei myöskään tule kovin helposti ähkyä :)


Vesimelonikakku

1 vesimeloni, itse etsin mahdollisimman pienen (n. 2kg)
n. 2-3 dl kermaa (tai osan voi korvata esim. mascarponella)
hunajaa
aitovaniljajauhetta
valinnainen: mintunlehtiä

Kuori vesimeloni. Vedä ensin molemmista päistä palat pois poikittain. Yritä saada leikattua ne mahdollisimman suoraksi ettei kakku ole vinossa. Vuole reunoilta kuoret pois ja siloittele teräviä kulmia vähän. Vesimelonin ei tarvitse kuitenkaan olla täysin sileä, kuorrutteella voi peittää epätasaisuutta. Taputtele meloni talouspaperilla kuivaksi.

Vispaa kerma melko kovaksi vaahdoksi. Mausta ja makeuta. Levitä kakun päälle miten parhaiten osaat. Ennen levitystä kakun pohjan ja lautasen väliin kannattaa laittaa muutama pala leivinpaperia tms, jotka saa siististi vedettyä välistä lopuksi pois, niin lautanen ei sotkeennu.

Koristele esim. melonipalloilla ja mintunlehdillä, tai vaikka tuoreilla marjoilla. Tarjoile ja jää katsomaan reaktioita. :)


maanantai 14. heinäkuuta 2014

LOUNASVINKKEJÄ HELSINKIIN

Jatketaan lounasasioissa. Itse käyn arkisin melkeinpä joka päivä ulkona lounaalla. Yleensä paikkana on jotain Keskusta-Kamppi-Punavuori -akselilta. Se on jännä kun valikoimaa on paljon, niin sitten onkin yhtäkkiä aina tosi vaikea päättää minne menisi syömään.. varsinkin kun työporukassa on aika erilaisia ruokapreferenssejä.

Yksi parhaista isomman (ja moniongelmaisen) porukan lounaspaikoista on Albertinkadun Pompier, joka tarjoilee kotiruokamaista buffettia ja runsaan salaattipöydän. Postresin tyyppien lounaspaikassa ei joudu oikeastaan koskaan pettymään, ruoka on aina huolella tehty, ja kermassa ja voissa ei säästellä. :) Pompier on tosin tällä hetkellä kiinni, mutta avaa ovensa taas elokuussa.

Vakiosuosikkeja on myös vähän kauempana Merimiehenkadulla sijaitsevaa Hoku, mutta sinne pitää mennä kyllä jo oikeastaan heti 11:sta tai muuten on turha haaveilla pöydästä. Toinen vaihtoehto olisi ehkä mennä joskus yhden jälkeen, mutta harvan vatsa jaksaa odottaa niin myöhään.. Hokun Salmon Teriyaki on ehkä paras koskaan syömäni lohi-teriyaki, ja yksi kaupungin parhaita lounasannoksia muutenkin!


Hietalahden kauppahallissa sijaitsevan Lihakauppa Roslundin burgeri (kuva, oikea ylhäällä) on kovasti hypetetty, mutta oikeastaan hypen arvoinen. Moni sanoo kaupungin parhaaksi burgeriksi ja saattavat olla oikeassa. Tilaan tuon ilman leipää (ja ilman ranskiksia) ja annos on silti niin suuri, että ähky on lähellä.

Street Gastrossa (vasen ylhäällä) on myös maukkaat sapuskat, nämäkin tilaan ilman leipää salaattiversioina. Annokset ovat kohtuu pieniä, joten kannattaa tilata oheen esim. paahdetut perunat tai mitä nyt sattuukaan olemaan tarjolla.

Sunn (oikea alhaalla) on toimistomme näkökulmasta vähän kauempana, Senaatintorin kupeessa, mutta worth the trip. Salaattibuffa on todella runsas, ehkä yksi kaupungin parhaista, ja erityisesi viljattoman näkökulmasta loistava (tai ainakin silloin ollut kun olen käynyt). Oheen voi tilata vielä lämmintä ruokaa jos vatsa venyy tähän. Tykkään myös Sunnin brunssista!

La Torrefazionessa (vasen alhaalla) on myös hyvät salaatit ja loistavaa kahvia. Jos salaatista ei tullut vielä täyteen (eivät ole kovin isoja,) niin ota kaveriksi Torren raikas smoothie. Sisarkahvila Fratello on yhtä hyvä myös.


Helsingin ehkä suloisin kahvila on Kuppi&Muffini (kaikki kuvat yllä), ja täällä on myös hyvät lounassalaatit. Varsinkin nykyään, kun ne voi tilata isompana versiona. Päälle voi vielä laittaa erilaisia pähkinöitä, siemeniä ja muita härpäkkeitä niin paljon kuin haluaa. Nimensä mukaisesti kahvilan bravuuri on tietysti itse tehdyt cupcakesit, myönnän luovani niihin välillä kaipaavia silmäyksiä. :) Ulkosallakin voi istuskella pienellä terassilla, karua kaupunkimaisemaa pehmentämään asfaltille on laitettu räsymattoja, niin söpöä!

Muista vakkareista mainitsen vielä Karl Johanin (salaatit loistavia, muuta en ole syönyt), ja Fafa's ei ikinä petä. Kesällä lounastauon voi hyvin pitää myös puistossa, viltti kainaloon ja annos ravintolasta mukaan. Tosin en välttämättä suosittele take-away annokseksi tacoja, se oli aika sottaista puuhaa..

Varmasti unohdin mainita muitakin suosikkeja, ja jätin useita kaupunginosia tarkoituksella pois. Jos tulee mieleen muita keskustassa (tai lähistöllä) sijaitsevia suosikkeja niin vinkkaa pois! :)

torstai 10. heinäkuuta 2014

LOUNASRETKI PORVOOSEEN


Tein sen, kävin Porvoossa! Ei siihen mennytkään kuin joku kymmenen vuotta..

Yksi ei-niin-pieni syy Porvoonvisiittiin oli Bistro Sinne, jota on kehuttu oikealla ja vasemmalla, ja taannoisen bloggaadinnerin jälkeen totesin että paikassa on melkeinpä pakko käydä.

Menomatka taittui bussilla, joka oli täpötäynnä mummoja, vaareja ja ristikkolehtiä.

Porvoon vanhakaupunki osoittautui tosi nätiksi, pastellinvärisine puutaloineen vähän niinkuin karamelli. Bongattiin tosi monta kivaa sisustuskauppaa, mutta ei kuljetussyistä ostettu mitään isompaa.

Bistro Sinne ei sijaitse vanhassa kaupungissa vaan kivenheiton päässä Porvoonjoen toisella puolella. Miljöö on ulkoa vähän erikoinen, kolkon moderni ja kauppakeskusmainen. Sisältä ravintola on kuitenkin oikein kivannäköinen. Isoista ikkunoista voi seurata ohikulkevaa liikennettä, tai kuten meidän kohdalle sattui, vastapäisellä pellolla kirmailevia nuoria jäniksiä!

Sitten itse asiaan, eli pitkän kaavan mukaiseen lounaaseen. Itse otin Menu Porvoon ja seuralaiseni kasvismenun eli Menu Greenin.


Alkuun saimme molemmat gazpacho-keittoa, omani ravuilla ja vegeversio ilman. Keitto oli tosi maukas ja lämpimänä kesäpäivänä mukavasti viilentävä. Pieni miinus siitä, että vaikka olin etukäteen ilmoittanut viljattomuuden, oli keitossani kuitenkin krutonkeja. No ne oli onneksi helppo väistellä.

Pääruoaksi otin grillattua lohta, kanttarelleja ja varhaisperunoita. Aika klassinen kesäruoka, ja yllättävän tuhti! Oli pakko jättää perunoita vähän syömättä että mahtuu jälkkäriäkin. :) Lohen pinnassa oli mukava hiillosteinen pinta ja voikastike oli suussa sulavaa. Lohi oli väriltään muuten jännän vaaleaa (ei siis paistettu läpikypsäksi vaan liha vain oli vaaleaa), unohdin kysyä mistä tämä johtuu.. Kasvispääruoka oli mielettömän upean näköinen, melkein iski annoskateus! Komponentteja oli useita; kauden kasviksia, kanttarelleja, vaahtoja ja kastikkeita.

Tässä välissä saimme ylimääräisen väliruoan, kiitokset keittiölle! Annoksessa oli kolmea erilaista kotimaisten pientilojen juustoa, pähkinöitä ja hunajaa. Hunaja oli kuulemma omasta mehiläistarhasta, joka sijaitsee ravintolan katolla (!). Omasta maasta olivat muuten myös ainakin pääruoka-annosten retiisit ja osa yrteistä.

Jälkiruoka oli myöskin aika perinteinen: marinoituja mansikoita, vaniljajäätelöä ja salmiakkimarenkia. Parasta tässä oli tuo marenki, muuten maut olivat runsaita mutta hieman yllätyksettömiä.

Tämän jälkeen olikin hyvä vyöryä tyytyväisenä (ja vatsa piukeana) kohti joenrantaa, josta otimme laivakyydin takaisin Helsinkiin. Vähän kyllä jäi kaihertamaan viereisen pöydän mahtavannäköiset hamppari-annokset, jaksaiskohan niitä varten tehdä vielä toisen reissun..

sunnuntai 6. heinäkuuta 2014

MANSIKKA-MASCARPONE -KAKKUSET


Nämä syntyivät tavallaan ihan vahingossa. Jääkaapissa oli pussillinen piknikiltä unohtuneita mansikoita ja avattu rasia mascarponea. Halusin kuitenkin keksiä niistä jotain muuta kuin perinteisen: mansikat + mascarpone = syö.

Jääkaapissa oli näiden lisäksi neljä pehmeää taatelia ja pari desiä kreikkalaista jogurttia, ja pöydällä avattu pussi cashew-pähkinöitä, joten ajattelin että näillä säveltämällä saadaan kyllä jotain aikaiseksi. Ja tulihan näistä impro-kakuista tosi hyviä! Saatoin syödä kaikki viisi kertaheitolla. ^_^

Käytin kakkujen muottina sellaista pientä metallista rinkulaa (jonka nimeä en muista), toki aineksista voi tehdä myös yhden isomman kakun. Ainesosien määrät meni ihan näppituntumalla (ja sen mukaan mitä löytyi), joten laitan käyttämäni määrät ovat hyvin vahvasti sinnepäin.

Mansikka-mascarpone -jälkkärit

pehmeitä taateleita (4kpl)
pähkinöitä (reilu puoli desiä)
pieni ripaus suolaa

1 osa mascarponea (melkein täysi purkillinen)
1 osa kreikkalaista jogurttia 
hieman hunajaa
ripaus vaniljajauhetta

mansikoita

Pohja on vanha tuttu raakakakkujen puolelta. Murusta pähkinät pieneksi (esim. blenderissä) ja muusaa (esim. sauvasekoittimella) ne taatelien kanssa massaksi. Painele muotin pohjalle, tai mitä nyt käytätkään.

Sekoita täytteen ainekset keskenään, säädä makeusastetta. Täyte saisi olla pehmeää mutta ei juoksevaa. Lusikoi se pohjan päälle, tässä kohtaa muotti auttaa pitämään kakkuset muodossaan. Kakut voi halutessa heittää hetkeksi (n. 10 min) pakkaseen jähmettymään jos tuntuvat kovin pehmeiltä.

Koristele mansikoilla ja syö heti.

torstai 3. heinäkuuta 2014

LAMMASPULLAT LÄHI-ITÄÄN KALLELLAAN


Harvemmin tulee mitään Hesarin ruokaohjeita tehtyä, mutta bookmarkeissa on roikkunut yksi kiinnostava lammasohje jo monta kuukautta, ja nyt testasin sitä viimein (pienin muutoksin). Syy miksi ohjeesta kiinnostuin, on lihapullataikinaan lisättävä kaneli. Kuulosti jännältä, maistui hyvältä! Pyöryköistä tulee muutenkin vähän tavanomaista mausteisempia, tulisuuden määrää voi toki itse säädellä. Pinjansiemenet on myös mukava lisä, mutta jos teet budjettipullia niin ne voi jättää poiskin. :)

Mausteiset lammaspullat

400–500 g lampaan/karitsanjauhelihaa
1 (luou)muna
1 tl valkosipulijauhetta
muutama rkl pinjansiemeniä
1/2 tl chilijauhetta (tai maun mukaan)
1/2 tl kanelia
1 tl raastettua muskottipähkinää
reilu kourallinen hienonnettua minttua
suolaa

Paahda pinjansiemenet nopeasti kuumalla pannulla. Hienonna ne veitsellä pieneksi. Sekoita kaikki ainekset ja pyörittele niistä lihapullia tai perinteisempiä kofta-pötkylöitä. Paista voissa n. 10 minuuttia, käännellen välillä.

Tarjoile pyörykät esim. tsatsikin kanssa, ohjeen olen kirjoittanut aiemmin tänne. Pitaleipien tilalle laitoin salaatinlehdyköitä.